Metsäsuunnittelu on tavoitteellista metsänhoitoa. Yksi osa sitä ovat metsänhoitosuunnitelmat. Ne turvaavat metsäalueiden hoidon, luonnon monimuotoisuuden ja virkistysmahdollisuudet.

Kouvolassa metsiä hoidetaan niin, että ne ovat maisemakuvaltaan vaihtelevia. Hoito pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan niin, että metsien erilaiset virkistyskäyttötarpeet ja toisaalta metsän elinympäristön ja jatkuvuuden turvaaminen saadaan yhteensovitettua. Hakkuut tehdään taajamissa vain kasvatushakkuina.

Metsäsuunnittelulla tarkoitetaan kaupungin omistamien metsien ja niiden hoitotoimenpiteiden suunnittelua.

Eri tasoisia metsäsuunnitelmia

Taajamametsien yleissuunnitelma linjaa metsäsuunnittelun suuret tavoitteet Kouvolan kaupungin metsissä.

Tämän jälkeen tehtävä alueprofilointi kartoittaa kuntalaisten toiveita eri metsäalueille. Samalla alueittaisen metsänhoitosuunnitelmien toteuttamisjärjestys selkenee ja metsien hoidon tavoitteet yhtenäistyvät ja kehittyvät.

Aluekohtaiset metsänhoitosuunnitelmat tehdään tämän jälkeen. Ne tehdään yleensä kymmeneksi vuodeksi kerrallaan.

Kouvolassa on hyväksytty seuraavat alueprofilointi ja aluekohtaiset suunnitelmat metsänhoidolle:

Metsäsuunnittelusta pyritään tekemään vuorovaikutteista, asukkaiden toiveet huomioonottavaa. Suunnitelmien pohjana on puustoinventointi, luontokartoitus, taajamametsien hoitoperiaatteet, alueprofilointi ja aluetta koskevat kaavamääräykset.

Metsienhoitoa käytännössä

Kaupungin taajamametsissä tehdään pääsääntöisesti vain kasvatushakkuita eli pienpuuston hoitoa sekä poiminta-, pienaukko-, harvennus -ja kasvatushakkuita. Tavoitteena on hoitaa metsiä mahdollisuuksien mukaan jatkuvan kasvatuksen keinoin sekä lisätä eri-rakenteisen metsän osuutta kehitysluokittaisessa jakautumassa. Tarvittaessa voidaan tehdä noin 0,3 ha kokoisia pienaukkoja esimerkiksi vanhoissa huonokuntoisissa kuusikoissa. Myrskytuhon tai tuholaisten vaivaamissa kohteissa tehdään hakkuut tuhoalueen mukaisesti.

Kaupungin metsissä käytettävät hoitomenetelmät

Ennakkoraivaus: parannetaan korjuuoloja poistamalla alikasvosta ennen hakkuuta. Ennakkoraivauksen avulla voidaan pienentää korjuuvaurioiden riskiä. Raivauksen tarve harkitaan aina tapauskohtaisesti ja turhaa raivaamista vältetään. 

Jatkuva eli eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus: metsässä kasvaa jatkuvasti kaikkia puiden ikä- ja kokoluokkia. Metsää kasvatetaan ja uudistetaan samaan aikaan, eikä kehityksessä ole eroteltavissa selviä vaiheita. Eri-ikäisrakenteista metsää voidaan käsitellä joko poimintahakkuilla tai pienaukkohakkuilla.

Harvennushakkuu: tehdään puiden elinvoimaisuuden varmistamiseksi ja palauttamiseksi sekä valmennettaessa metsää eri-rakenteiseksi. Harvennushakkuiden tärkein tavoite on tehdä kasvutilaa elinvoimaisille ja hyvä latvuksisille puille ja iäkkäissä metsissä uudelle taimi-ainekselle. Harvennuksissa poistuma on yleisesti noin 30 % puuston tilavuudesta. Puustosta riippuen voidaan joissain tapauksissa harventaa lievemmin tai voimakkaammin.

Pienaukkohakkuu: pienialaisia, enintään 0,3 hehtaarin suuruisia hakkuualueita, jotka pyritään sijoittamaan syntyneiden taimiryhmien ympärille siten, että alue taimettuu vähitellen. Pienaukkohakkuiden avulla metsää uudistetaan vaiheittain. Pienaukkoja käytetään myös tuhoalueiden uudistamisessa.

Poimintahakkuu: käsitellään jatkuvan kasvatuksen metsiä ja niillä pyritään tukemaan metsän eri-ikäisrakenteisuutta. Eri-ikäiskasvatus soveltuu parhaiten kuusivaltaisiin metsiin. Poistettavat puut ovat usein metsän huonokuntoisia puita tai yksitäisiä suurimpia puita puuryhmistä. Puuston tulee olla riittävän harvaa, jotta pienemmistä puista voi kasvaa uusia valtapuita ja metsään voi syntyä uusia taimia.

Taimikonhoito: tarkoituksena on turvata taimien kasvua ja ohjata nuoren puuston kehitystä haluttuun suuntaan harventamalla taimikko sopivaan tiheyteen ja toivottuun, kasvupaikalle sopivaan, puulajijakaumaan. Taimikonhoito toteutetaan raivaussahalla tai varttuneemmissa, isoissa kohteissa energiapuun korjuuna.

Ylispuiden poisto: Suuria puita poistetaan taimettuneelta alueelta, jotta taimikko saa kasvutilaa. Hakkuun jälkeen tehdään yleensä taimikonhoito.

Metsänhoidon visio, tavoitteet ja arvot Kouvolassa

Kouvolan kaupungin monimuotoiset metsät ovat luontoa parhaimmillaan arvokkaita asukkaille ja vetovoimatekijä kaupungille.

Meidän metsät 2030 -visio

Tavoitteena monipuolinen ja viihtyisä metsä

Ensisijaisena metsien hoidon tavoitteena on monipuolisen sekä viihtyisän maiseman kehittäminen ja ylläpito. Taajamametsien hoidolla tuetaan hyvää maisemakuvaa siten, että luonto säilyy monimuotoisena ja se tarjoaisi monipuolisia luontokokemuksia eri käyttäjäryhmille.

Tähän pyritään kasvattamalla viihtyisiä ja elinvoimaisia, eri-ikäisiä ja monimuotoisia metsiä, joissa puuston käsittely on pienipiirteistä. Taajamametsät pyritään kasvattamaan maisemakuvaltaan vaihtelevana ja niissä suositaan sekapuustoisuutta ja luontaisia puulajeja. (Taajamametsien hoitoperiaatteet, 2013)

Yhteisesti sovitut arvot metsänhoidon perustana

Kaupungin metsien hoito perustuu yhdessä asukkaiden, sidosryhmien ja metsäammattilaisten kanssa sovittuihin arvoihin. Ne määrittävät tavoitteet ja tavan hoitaa kaupungin eri viheralueita. Kaupungin metsien arvot ovat osa koko kaupungin viheralueiden arvoja. 

  • Kestävä kehitys. Metsien hoitoa toteutetaan kestävän kehityksen mukaisesti ottaen huomioon sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Hoidon tavoitteena on pitää metsät elinvoimaisina kokonaistaloudellisesti.
  • Viihtyisyys ja estetiikka. Metsät tarjoavat kaupunkilaisille virkistyksellisiä, maisemallisia ja terveydellisiä hyötyjä. Metsien monimuotoisuudesta huolehditaan varaamalla alueita arvo-ja suojelumetsiksi.
  • Asukaslähtöisyys ja jatkuvuus. Metsiä hoidetaan asukaslähtöisesti, siten että asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa lähimetsiensä hoitoon sekä huomioiden metsien jatkuvuus myös tulevaisuudessa.
  • Turvallisuus. Viheralueiden tulee olla turvallisia niiden luonteeseen nähden. Luonnontilaisilla alueilla turvallisuudesta huolehditaan turvaamalla asutusten, ulkoilureittien ja liikenneväylien välittömässä läheisyydessä reunametsien kunto niiden sijaintiin nähden. Liikenneturvallisuuden kannalta on lisäksi tarvetta väljälle reunapuustolle sekä riittäville näkymäsektoreille.

Päivitetty 8.1.2021