Kouvolan kaupunki omistaa noin 3900 hehtaaria talous- ja taajamametsää. Jokamiehenoikeudella kaikilla on oikeus liikkua metsissä ja nauttia niiden antimista metsää vahingoittamatta.

Kaupungin omistamat metsät näkyvät Kouvolan karttapalvelussa. Kaupungin maaomaisuus on merkitty kartalle näkyviin tietoihin sinisellä värillä.

Kouvolan kaupungin metsät on luokiteltu taajamien lähi-, ulkoilu- ja virkistys-, suoja-, arvo- ja suojelumetsiksi sekä talousmetsiksi.  Metsien hoidosta vastaa Asuminen ja ympäristötoimialan Maaomaisuus ja paikkatieto -yksikkö.

Tiesitkö tämän kaupungin metsistä?

Vuosina 2017-18 tehdyn metsien ja puuston inventoinnin mukaan:

  • taajamametsät kasvavat Kouvolassa pääosin ravinteikkailla kasvupaikoilla
  • kaupungin puusto-omaisuus on yhteensä noin 700 000 m3
  • puuston keski-ikä on 66 vuotta
  • kasvavan puuston keskitilavuus on 204 m3 hehtaarilla, kun se kaupungin kaikissa metsissä kaikkiaan on 194 m3 hehtaarilla. Keskimäärin puuston tilavuus koko Kymenlaaksossa on 153 m3/ha.
  • puustosta noin kolmasosa on kuusitukkia, mikä kertoo osaltaan kaupungin taajamametsien vanhojen kuusikoiden suuresta määrästä.
  • suurin osa, yli 40 %, kaupungin taajamametsien pinta-alasta on kehitysluokaltaan uudistuskypsää metsää (1 440 ha), jonka keski-ikä on 90 vuotta
  • kaupungin metsät kasvavat keskimäärin 6 m3/ha vuodessa (yht. 22 500 m3), mikä on enemmän kuin vuosittainen hakkuumäärä.
  • kaupungin metsistä hakataan vuosittain keskimäärin 13 000 – 20 000 m3 puuta. Vuosittaisissa hakatuissa puumäärissä on ollut vaihtelua ja määrää on lisännyt rakennettavilta alueilta poistettava puusto.
  • Kouvolan seudulla esiintyy runsaasti kuusikoita lahottavaa juurikääpää sekä kirjanpainajatuhoa.

Kaupungin metsiä hoidetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

  • Kaupungin taajamametsillä ei ole tuottovaatimusta. Keskeisenä hoitoperusteena on olemassa olevan puuston kunto eikä niinkään sen ikä tai siitä saatava puun myyntitulo.
  • Kaupungin metsät ovat PEFC -sertifioituja metsänhoitoyhdistyksen ryhmäsertifioinnin kautta.
  • Sertifioinnin mukaisesti metsiä hoidetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että metsien hoito on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää eikä tulevien sukupolvien elämisen mahdollisuuksia pysyvästi heikennetä.

Kaupungin metsistä on muutakin hyötyä kuin ulkoilu- ja virkistyskäyttö

  • Hyväkuntoisilla ja erirakenteisilla metsillä on kaupunkiympäristössä huomattava merkitys suojametsinä sekä niiden kykynä sitoa ilman epäpuhtauksia, toimia hiilinieluna sekä suodattaa sadevesiä ympäröiviltä asuinalueilta.
  • Kaupungin taajamissa erityisesti vanhat, huonokuntoiset, yhden puulajin metsät ovat alttiimpia myrsky – ja hyönteistuhoille kuin ikärakenteeltaan ja puulajisuhteiltaan monimuotoisemmat metsät.

Metsänhoitoluokat

Kaupungin omistamat metsät on luokiteltu viheralueluokkiin niiden sijainnin ja käytön mukaisesti. Luokittelun pohjana on alueella oleva yleis- tai asemakaava sekä luontoselvitykset.

Kaupungin metsistä (Taulukko 1) on 44 % luokiteltu ulkoilu –ja virkistysmetsiksi (C2) ja 11 % lähimetsiksi (C1). Suojelualueiksi (S) ja arvometsiksi (C5) luettuja alueita on yhteensä 12 % metsien pinta-alasta.

Näiden lisäksi alueita on luokiteltu maankäytön muutosalueiksi (R, 5 %), suojametsiin (C3, 3%) sekä muihin metsiin (4%).

Piirakkadiagrammilla havainnollistetaan kaupungin metsien viheralueluokkien jakautumista. Jakauma on selitetty aiemmin tekstissä.
Kouvolan kaupungin metsät viheralueluokittain.

Taajamametsistä ulkoilu- ja virkistysmetsien osuus on 57 % ja suojelu-ja arvometsien osuus yhteensä 13 %. Kaikki inventoidut arvometsät ovat taajamissa.

Luonnon arvoalueet

Luonnon arvoalueita Kouvolassa tarkastellaan kolmijakoisesti: arvometsät, muut luonnon arvoalueet sekä varsinaiset luonnonsuojelualueet.

Metsien merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa  

Metsät ovat tärkein hiilensitoja ja siksi on tärkeää säilyttää myös kaupunkimetsät peitteisinä ja hyvä kasvuisina sekametsinä. Voimakkaasti kasvava nuori metsä sitoo kasvuunsa hiiltä enemmän kuin vanha, hidaskasvuinen metsä. Vanhaan metsään on taas sitoutunut paljon hiiltä.

Kaupungin toimintaa ja metsien kehittymistä seurataan mm. Ympäristö 2030 – Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman kautta.

Ilmastonmuutos vaikuttaa metsiin, niiden kasvuun ja mahdollisesti puulajisuhteisiin, sekä lisää puuston myrsky – ja tautiriskiä. Näihin tulevaisuuden muutoksiin on hyvä varautua toiminnassa jo nyt.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsiin

  • Kasvukausi pitenee
  • Puuston kasvu kiihtyy ja puulajisuhteet voivat muuttua
  • Kasvava puusto sitoo ilmakehästä hiilidioksidia
  • Tulokas- ja vieraslajeja tulee lisää ja niiden selviytymismahdollisuudet paranevat
  • Hyönteisten, kuten kirjanpainajan, aiheuttamat tuhot voivat lisääntyä ja sienitaudeista juurikäävän aiheuttama kuusen tyvilaho ja männyn tyvitervastauti voivat lisääntyä
  • Myrskytuhojen riski kasvaa
  • Metsien merkitys vesiolosuhteiden tasaajana korostuu

Metsätuhot ja niiden vaikutus

Metsätuhoista vaikuttavimpia ovat myrskyjen -ja tuholaisten aiheuttamat vauriot.

Kymenlaakso on juurikäävän ja kirjanpainajan vaivaamaa aluetta. Näiden vaivaamia ovat erityisesti vanhat kuusikot ja aukeiden alueiden reunametsät. Juurikääpä lahottaa vanhoja kuusikoita ja leviää juuriston kautta alikasvokseen ja kasvatettavaan nuoreen puusukupolveen. Kirjanpainaja voi heikentää ja tuhota kokonaisia kasvuikäisiä metsiköitä.

Tuholaisten vaivaamat metsät ovat erityisen alttiita myrskyvaurioille ja aiheuttavat turvallisuusriskin taajama-alueella erityisesti tonttien, teiden ja leikkialueiden reunalla sekä haittaavat metsien virkistyskäyttöä ja rumentavat maisemaa.

Pahimmillaan metsät ovat noidankehässä, jossa puuston kuntoa heikentävät tekijät tehostavat toistensa vaikutusta. Tuholaisten pahoin vaivaamille alueille voi olla joskus tarpeen tehdä uudistushakkuu ja tarvittaessa vaihtaa puulajia maaperän tervehdyttämiseksi. Tällaiset kohteet tulee suunnitella erityisen tarkasti.

Vieraslajit metsissä

Vieraslaji on laji, joka on saapunut uuteen ympäristöön luonnollisen leviämisalueen ulkopuolelle, yleensä ihmisen myötävaikutuksella, esimerkiksi turismin ja laivaliikenteen mukana.

Vieraslajeilla ei yleensä ole luontaisia vihollisia uudella esiintymisalueella, eivätkä ne ole elinolosuhteiltaan kovin vaateliaita, mikä lisää niiden kilpailuetua. Aina vieraslajit eivät muodosta pysyvää kantaa, mutta niiden pääsyä ympäristöön tulee kuitenkin torjua.

Osa vieraslajeista syrjäyttää alkuperäisiä lajeja ja ovat siksi luonnon monimuotoisuudelle haitallisia mutta haitat voivat olla myös rahallisia sekä terveydellisiä. Useat lajit ovat riippuvaisia toisistaan, minkä vuoksi monimuotoisuuden ja alkuperäisen luonnon säilyminen on hyvin tärkeää.

Kaupunki on tehnyt taajamametsien alueella vieraslajien, pääasiassa jättiputken, aktiivista torjuntaa vuodesta 2012 lähtien. Vuodesta 2018 lähtien on lisäksi torjuttu jättibalsamia. Lisätietoa vieraslajihankkeesta Kouvolanluonto.fi verkkosivulla

Ilmoita vieraslajihavaintosi

Uusien vieraslajihavaintojen kerääminen ja kartoitus on tärkeää, jotta torjuntaan voidaan ryhtyä ajoissa. Mikäli havaitset vieraslajeja, voit tehdä niistä ilmoituksen Kouvolan kaupungin palautepalveluun, asuminen, rakentaminen, kaavoitus ja ympäristö -kohdassa. Karttamerkintä on tärkeä esiintymän paikallistamisessa. Lisätietoa vieraslajeista havaintokuvineen löydät Vieraslajiportaalista (Suomen Lajitietokeskuksen kansallinen vieraslajisivusto).

Vieraslajien torjunta kuuluu maanomistajan vastuulle. Mikäli havaitset kiinteistölläsi vieraslajeja, kannattaa torjunta aloittaa ajoissa, ettei esiintymä pääse leviämään laajalle. Torjunnassa tärkeää on ennaltaehkäisy, joten käsittele puutarhajäte oikein. Älä vie puutarhajätteitä metsään!

Lue lisää vieraslajeista.

Päivitetty 10.3.2021