Kaavoitus jakautuu eri kaavatasoihin, joissa yleispiirteisempi kaava ohjaa aina yksityiskohtaisempia kaavoja. Kaavatasot ovat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava.

Kuvaote maakuntakaavasta

Maakuntakaavassa esitetään maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen päälinjat ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa käsitellään koko maakuntaa ja seutukuntia koskevia vaikutuksia ja tarpeita 10–20 vuoden tarkastelujaksolla. Kymenlaaksossa maakuntakaavan laatii Kymenlaakson maakuntaliitto ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto.

Kuvaote yleiskaavasta

Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakenteen kehittämistä pitkällä aikavälillä. Se ohjaa asemakaavoitusta ja muuta tarkempaa suunnittelua. Yleiskaavoitus on jatkuva prosessi ja sen toteutuminen kestää kaavan laajuudesta ja tarkoituksesta riippuen 3-5 vuodesta jopa 10 vuoteen. Yleiskaavan laatii kaupunki ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Kuvaote asemakaavasta

Asemakaavassa kerrotaan yleiskaavaa yksityiskohtaisemmin mihin tarkoituksiin aluetta saa käyttää ja kuinka paljon sinne saa rakentaa. Asemakaavamääräykset koskevat myös mm. rakennuksen kerrosten tai autopaikkojen määrää, sijaintia tontilla, kadun leveyttä ja muita alueen rakenteeseen ja kaupunkikuvaan vaikuttavia seikkoja. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Rakentamisen saa aloittaa vasta, kun kaava on hyväksytty ja se on lainvoimainen. Asemakaavoja uudistetaan laatimalla asemakaavamuutoksia.

Ranta-asemakaava on maakunta- tai yleiskaavaan pohjautuva yksityiskohtainen suunnitelma ranta-alueen käytön ja rakentamisen järjestämisestä. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia.

Päivitetty 11.3.2019