Vieraslajit

Tulokas vai vieraslaji?

Tulokaslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt uudelle alueelle luontaisesti. Tällaista leviämistä tapahtuu mm. ilmastonmuutoksen ja populaatioiden kasvun myötä. Joskus tulokaslajit muodostavat pysyvän ja lisääntyvän kannan, mutta ne eivät aiheuta haittaa muille lajeille vaan elävät tasapainossa muun luonnon kanssa.

Vieraslaji on laji, joka on saapunut uuteen ympäristöön luonnollisen leviämisalueen ulkopuolelle, yleensä ihmisen myötävaikutuksella. Esimerkiksi turismin ja laivaliikenteen avulla useat lajit pääsevät ylittämään meren tai vuoriston, mikä normaalisti estäisi sen leviämistä. Vieraslajeilla ei yleensä ole luontaisia vihollisia uudella esiintymisalueella, eivätkä ne ole elinolosuhteiltaan kovin vaateliaita, mikä lisää niiden kilpailuetua. Aina vieraslajit eivät muodosta pysyvää kantaa, mutta niiden pääsyä ympäristöön tulee kuitenkin torjua.

Haitalliset vieraslajit

Osa vieraslajeista luokitellaan haitallisiksi. Tällaiset lajit leviävät nopeasti syrjäyttäen alkuperäisiä lajeja. Vieraslajien aiheuttamat haitat voivat olla myös rahallisia sekä terveydellisiä. Maailmanlaajuisesti vieraslajit ovat toiseksi suurin uhkatekijä luonnon monimuotoisuudelle. Useat lajit ovat riippuvaisia toisistaan, minkä vuoksi monimuotoisuuden ja alkuperäisen luonnon säilyminen on hyvin tärkeää.

Lainsäädäntö

Suomen kansallinen vieraslajistrategia (vieraslajit.fi) valmistui keväällä 2012. Siinä on esitetty tavoitteita ja toimenpiteitä vieraslajien torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn, sekä lueteltu Suomessa esiintyvät haitalliset (157 kpl) ja tarkkailtavat (128 kpl) vieraslajit. Strategia ei kuitenkaan ole velvoittava vaan ohjeistava.

EU:n asetus haitallisista vieraslajeista astui voimaan 1.1.2015. Asetuksen tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja hallita haitallisten vieraslajien tuontia ja leviämistä mm. tekemällä listaus lajeista, joiden maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja levittäminen on EU:ssa kielletty. EU-maiden on tehtävä ja otettava käyttöön toimintasuunnitelma sekä seurantajärjestelmä, jonka avulla kiellon noudattamista seurataan.

EU asetuksen pohjalta on valmisteltu Suomen oma vieraslajilaki sekä -asetus, jotka tulivat voimaan 1.1.2016. Laki kieltää mm. vieraslajien kasvattamisen, istuttamisen ja maahantuonnin.

Maanomistajan tulee torjua sekä EU:n listalla olevia että Suomen asetuksessa listattuja haitallisia vieraslajeja. Tällaisia kasvilajeja ovat Kouvolan seudulla mm. jättiputket, jättipalsami, kurtturuusu, komealupiini sekä japanin-, sahalinin- ja tarhatatar sekä eläinlajeja esim. espanjansiruetana. Huomioithan, että torjuttaviin lintu- ja nisäkäslajeihin sovelletaan metsästyslakia.

Torjuntavelvoitteessa otetaan huomioon mm. kohtuulliset torjuntakustannukset sekä vieraslajista aiheutuva haitta. Torjuntavelvollisuus astui voimaan 1.1.2017. Mitään vieraslajia ei lain mukaan sää päästää ympäristöön, tämä koskee myös lajeja joita ei ole listattu haitallisiksi. Jokaisen tulee omalla pihallaan huomioida, etteivät kasvustot leviä muualle. Lue lisää vieraslajien torjuntaohjeista ja Kouvolan kaupungin torjuntatyöstä.

Kaupungin istutuskohteissa ei käytetä vieraslajeja

Seuraavat lajit eivät kuulu enää Kouvolan kaupungin käyttämiin kasvilajeihin yleisillä- tai liikennealueilla. Lista sisältää sekä haitalliseksi määritetyt lajit, joita on torjuttava (merkitty tähdellä) että muita vieraslajeja. Kaupunki suosittelee, että yksityisillä mailla noudatettaisiin samaa käytäntöä.

Perennat ja ruohovartiset

• etelänruttojuuri
• *hamppuvillakko
• isopiisku, kanadanpiisku, korkeapiisku
• isosorsimo
• japaninruttojuuri
• *jättipalsami
• jättipoimulehti (sallittu ainoastaan rajoitetuissa kasvualustoissa)
• *jättiputket
• karhunköynnös (”elämänlanka”)
• *keltamajavankaali
• *komealupiini, alaskanlupiini
• pajuasteri
• puistonurmikka (siemenseoksissa)
• rehuvuohenherne (siemenseoksissa)
• rohtoraunioyrtti, ruotsinraunioyrtti
• silkkiunikko (siemenseoksissa)
• sinipantaheinä, viherpantaheinä (siemenseoksissa)
• *tattaret (japanintatar, hörtsätatar eli tarhatatar, jättitatar)
• viherrevonhäntä (siemenseoksissa)

Pensaat

• idänpensaskanukka
• isotuomipihlaja
• *kurtturuusu
• lännenpensaskanukka
• terttuselja
• viitapihlaja-angervo
• rusopajuangervo (muodostaa runsaasti juurivesoja)

Puut

• jättituija
• palsamipihta
• pilvikirsikka
• siperianpihta
• vuorivaahtera