Pilkepuisto

Kouvolan keskustan kehitys alkoi asemalta ja asemaympäristön voidaan katsoa olevan Kouvolan ensimmäinen julkinen puisto. Se oli laaja ja vihreä alue radan varressa, ja sen liepeille alkoi vähitellen kehittyä muuta yhdyskuntarakennetta. Kouvolan ratapiha oli 1900-luvun alussa Suomen suurimpia ja myös tärkeimpiä. Jo alusta alkaen alettiin asema-aluetta koristaa myös istutuksin.

Vuonna 2022 Pilkepuiston läntisimpään kulmaan siirrettiin aiemmin aseman vieressä seisonut vanha höyryveturi. Se on lahjoitettu kaupungille vuonna 1970, jolloin tuli kuluneeksi sata vuotta Riihimäki – Pietari –radan valmistumisesta. Tuolloin Veturin kunnostivat rautatieläiset ja se nimettiin ”Ruuhveltiksi” Kouvolan silloisen kaupunginjohtajan Eino Brofeldtin mukaan. Siirron yhteydessä Ruuhvelttia kunnostettiin uudelleen talkootöinä.

Veturille suunniteltiin ja rakennettiin puinen katos yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Katoksen arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä toteutuksesta on vastannut Aalto-yliopiston kansainvälinen opiskelijaryhmä, jolle työ on osa Wood Program -nimistä vuoden mittaista koulutusohjelmaa. Katos on saanut nimekseen Vilinä. Inspiraation se sai metsämaisemasta, joka vilisee ohi junan ikkunasta katsottuna.

Seuraavana vuonna 2023 kohennettiin veturin ympäristöä uudella kivetyksellä, istutuksilla ja penkeillä. Istutuksen kulmaan istutettiin rautatienomenapuu puiston teemaa ja historiaa mukaillen.

Nykyinen lehmuskujanne Pilkepuiston ja matkakeskuksen välissä on osa entistä Välimaantietä, joka tuolloin toimi asemanseudun itä-länsi-suuntaisena pääväylänä. Lehmuskujanne on näkyy hyvässä kasvussa jo 1930-luvulla otetussa valokuvassa. Se on Kouvolan asemanseudun merkittävin säilynyt kasvillisuuselementti, sekä todennäköisesti Kouvolan vanhin yhtenäisenä säilynyt puukujanne.

Jonkin verran muutakin asemapuiston ja asuinkasarmien piha-alueiden kasvillisuutta on vielä jäljellä lehmusrivin ympäristössä. Alueella kasvaa ainakin jalavia, saarnia, tammia, vaahteroita, joitakin tervaleppä ja koivuja. Radan varressa kasvaa vanhan oloinen poppeli, ja kaksi rautatienomenapuuta on edelleen jäljellä. Pensaslajeista alueella kasvaa ainakin syreeniä, isotuomipihlajaa, pähkinäpensasta, tuomea, pensasruusuja sekä kanukkaa ja vuorimäntyä.

Klikkaamalla kuvia saat ne näkymään suurempina.