Eläintauti on sairaus tai tartunta, joka voi siirtyä suoraan tai välillisesti eläimestä toiseen eläimeen tai ihmiseen. Eläintaudit ovat bakteerien, virusten, sienien ja loisten aiheuttamia tauteja. Eläimistä ihmisiin tai ihmisestä eläimiin leviäviä tartuntoja kutsutaan zoonooseiksi.

Afrikkalainen sikarutto

Vaalimaalta on löytynyt luonnosta löytyneistä kuolleista villisian porsaista afrikkalaista sikaruttoa 30.7.2026. Tauti ei tartu ihmisiin, mutta on sioille tappava ja haitallinen sikataloudelle sekä muulle toiminnalle tartunta-alueella. On esiarvoisen tärkeää, että viranomaiset saavat tiedon kaikista maastoon kuolleista villisioista taudin leviämisen estämiseksi. Ruokaviraston verkkosivuilla on Afrikkalaista sikaruttoa (ASF) käsittelevät ja päivittyvät sivut.

Toinen tautiesiintymä löytyi Pyhtäältä 27.8.2026. Ruokavirasto on laajentanut tartunta-aluetta 28.8.2026 niin, että myös osa Kouvolasta on rajoitusalueella. Tartunta-aluetta Kouvolassa ovat 6-tien ja Elimäentien eteläpuoleiset osat Inkeroisiin asti. Inkeroisista alueen raja jatkuu rautatietä pitkin Kotkan rajalle saakka.

Kuollut villisika luonnossa

Jos havaitset tai löydät kuolleen, sairaan tai poikkeavasti käyttäytyvän villisian, ota välittömästi yhteys valvontaeläinlääkäriin tai kaupungineläinlääkäriin. Älä koske kuolleena löydetyn villisian ruhoon tai ruhonosiin tarpeettomasti ja ilman suojavarusteita. Ota löytöpaikan koordinaatit ylös.

Jos törmäät villisikaan autolla, pysy autossa ja soita kolaripaikalta hätäkeskukseen 112.

Lue Ruokaviraston sivuilta ohjeet, jos törmäät villisikaan.

Jänisrutto

Kuollut jänis maastossa, toimi näin

Erityisesti loppukesäisin maastosta voi löytyä kuolleita jäniseläimiä, sillä vuodenaika on tyypillinen jänisruton eli tularemian esiintymiselle. Raadot on syytä poistaa alueilta, joilla liikkuu ihmisiä.

Jänisrutto tarttuu herkästi ihmiseen, ja tautia tavataan ihmisilläkin yleisimmin loppukesäisin heinä-syyskuussa. Yleisin tartuntareitti ihmiseen on hyönteisen piston välityksellä. Tartuntavaaran takia raadot on syytä poistaa alueilta, joilla liikkuu ihmisiä. Jänisrutto voi tarttua myös lemmikkikaneihin.

Kuolleen jäniksen käsittely

Kuolleina löydettyjä jäniksiä käsiteltäessä suojaa kädet suojakäsinein tai ehjällä muovipussilla. Siirrä raato varovasti ja vältä erityisesti pöllyttämästä turkissa mahdollisesti olevia kuivuneita eritteitä. Pölyämiseltä voit suojautua kasvomaskilla. Jänisrutto tarttuu herkästi ihmiseen. Tartunnan voi saada suoraan sairaasta tai kuolleesta eläimestä esimerkiksi haavainfektiona, silmän sidekalvon kautta tai hengitysteitse.

Kaupunki hoitaa omat alueensa ja yksityiset omansa

Omalla alueellasi havaitun hyvässä kunnossa olevan raadon (muu kuin villisika) voit lähettää ilmaiseksi Ruokavirastoon tutkittavaksi (ohjeet raadon lähettämiseen). Jos et voi lähettää raatoa Ruokavirastoon tai se on jo mädäntynyt, hävitä raato:

  1. Hautaaminen: Ensisijaisesti voit haudata raadon. Älä hautaa kaivon tai rannan viereen tai paikkaan, jota tullaan kaivamaan tai kyntämään.
  2. Loppujätteeseen: Vaihtoehtoisesti voit laittaa pienikokoisen eläimen kahden tiiviin muovisäkin sisällä omaan loppujäteastiaan.

Kaupungin omistamilla alueilla raatojen hävitys kuuluu katujen hoito- ja kunnossapitoyksikölle.

  • Ilmoitus kuolleesta eläimestä (muu kuin villisika) tehdään Kouvolan kaupungin katupäivystykseen 020 615 4690. Ilmoitukseen on saatava ilmoittajalta mahdollisimman tarkka tieto raadon sijainnista, jotta se löytyy helposti.

Päivitetty 1.9.2026

Sivun alkuun