Näin kanava rakentui
Kouvolan uusi veneilykohde Kimolan kanava avautui elokuussa 2020. Se yhdistää Kymijoen Päijänteelle, ja edelleen Vesijärven sekä Keiteleen ja Kansallisveden vesistöihin. Kanavan erityispiirteitä ovat ainutlaatuinen kalliotunneli sekä kahdentoista metrin sulutuskorkeus.
Kimolan kanava avautui kesällä 2020
Kimolan kanava avattiin liikenteelle 3.8.2020. Valtion sekä Kouvolan, Iitin ja Heinolan yhteisen hankkeen rakennustyöt käynnistyivät pari vuotta aiemmin heinäkuussa 2018.
Sekä Hirvelän että Virtakiven satamat on ruopattu 1,8 metrin syvyisiksi. Satamat yhdistyvät uudistettuun Pyhäjärvi-Kimolan kanava veneilyväylään.
Kouvolan kaupungin omistamien satamien lisäksi Kymijoen virkistyalueyhdistys on uudistanut Pyhäjärven veneilyreitin varrella olevat Hiidensaaren ja Vasikkasaaren retkisatamat.
Varhaisia kanavasuunnitelmia
Vuonna 1859 seitsemän loviisalaista ja porvoolaista kauppiasta ehdotti kenraalikuvernööri Friedrich Bergille kanavan kaivamista Vääksyn kannakselle. Niin Päijänteen laivaliikenteen päätepiste saataisiin Lahteen. Siitä virisi keskustelu, jossa Päijänteelle kehiteltiin kilpailevia kanavaehdotuksia. Yksi oli vesireitti Päijänteeltä Kymijoen kautta merelle.
Vesijärven kanavaa alettiin rakentaa Vääksyyn vuonna 1867 nälänhädän aikaan. Liikenteelle se avattiin vuonna 1871.
Päijänteen vesialueen Kymijokeen yhdistävän Kimolan kanavan rakentaminen käynnistyi lähes sata vuotta myöhemmin, vuonna 1962. Käyttöön se vihittiin elokuussa 1966, mutta uittopuomien ja muiden rakenteiden viimeistely jatkui vuoteen 1969 asti.
Kanavalla helpotettiin puutavaran uittoa Päijänteeltä Kymijoen varren tehtaisiin. Veneillä ei kanavaan ollut pääsyä, eikä yhteys merelle olisi ollut enää mahdollinen joen voimalaitosten takia.
Kimolan kanavan rakennuttajana oli silloinen Tie- ja vesirakennushallitus. Kaksi 30 tonnin nippunosturia toimitti Valmet Oy:n Rautpohjan tehdas Jyväskylästä.
Uittoa tunnelin läpi
Yli viisi kilometriä pitkä Kimolan uittokanava yhdisti Kymijoen yläjuoksulla olevan Pyhäjärven ja Konniveden. Kanavan itäpää oli Kouvolan Kimolassa ja länsipää Iitin Koskenniskassa.
Kanava oikaisi niin sanotun Kymijoen mutkan ja ohittaa Vuolenkosken ja Mankalan voimalaitokset. Se lyhensi vesimatkaa lähes 30 kilometriä. Alkuperäisessä Kimolan kanavassa ei ollut sulkuja, vaan vedenpinnan tasasi kallionleikkaukseen rakennettu 12 metriä korkea pato, jonka alapuolelle tukkiniput siirrettiin aikoinaan suurilla nostureilla.
Padon jälkeen tukit jatkoivat matkaansa virtauksen mukana ensin noin 70 metriä pitkän kalliotunnelin läpi ja sitten avokanavaa pitkin kohti Pyhäjärveä. Kanavalla oli leveyttä kahden nippujonon verran.
Kanava oli kapeimmillaan noin 12 metriä leveä, mikä vastaa noin yhden nippulautan leveyttä.
Kumipyöräliikenne korvasi vähitellen puunkuljetuksessa uittoreitit, joten vesitien merkitys pieneni. Tukinuitto Kimolan kanavassa väheni 90-luvun alussa. Kanavasta tuli suosittu onkipaikka, jossa pidettiin kansallisia kalastuskilpailuja. Viimeiset puut uitettiin kanavasta 14. elokuuta 2002.
Uittokanavasta veneilykäyttöön
Kimolan kanava tuli veneilijöiden käyttöön. Pari vuotta kestäneiden muutostöiden aikana kanavaa ruopattiin ja levennettiin ja siihen tehtiin veneliikenteen vaatimat eroosiosuojaukset. Käytössä ollessaan kanavan penkka oli sortunut, ja maata oli valunut kanavaan pitkältä matkalta.
Nippunosturit purettiin ja tilalle rakennettiin venesulku, jonka sulutuskorkeus on 12 metriä. Kanavan ylittävät Kimolan silta ja Taipaleen yksityistiesilta uusittiin. Kreate Oy toteutti sulku- ja väyläurakat, Destia Oy rakensi sillat ja Savo-Karjalan vesihuolto Oy toteutti sähkö- ja automaatiotyöt.
Urakan kustannusarvio oli 20,8 milj. euroa, josta valtion rahoitusosuus on 2/3 ja alueen kuntien Kouvolan, Heinolan ja Iitin yhteensä 1/3.
Vaativin osuus oli 4,8-metrin korkuisen vanhan uittotunnelin louhiminen ja lujittaminen. Kallion arvioitua haastavamman kivilaadun takia työ kesti ajateltua pidempään.
Työt käynnistyivät heinäkuussa 2018. Uusi ja uniikki Kimolan kanava avattiin veneliikenteelle kesällä 2020 sulkujen koekäytön jälkeen.
Tunneli sekä poikkeuksellisen korkea sulutuskorkeus tekevät Kimolasta mieleenpainuvan kokemuksen veneilijöille. Kahdeksan metrin levyiseen sulkuun mahtuu noin 30 metriä pitkä alus.
Kanavan myötä Kouvolaan pääsee Pielavedeltä asti, 400 kilometrin päästä. Vesiyhteys kulkee sieltä Vesijärven, Päijänteen ja Ruotsalaisen kautta Konnivedelle, jossa on kanavan länsipääty.
Näin kanava rakentui!
Katso katunäkymästä, miltä alueella näyttää tammikuussa 2020.
Vaikka on talviset maisemat, niin kanavahanke etenee. Videokuvaa Kimolan kanavalta 13.3.2019. (video Kouvolan kaupunki / Tuomo Mäläskä)
Päivitetty 28.9.2021