Kouvolan kaupunki

Talous tasapainoon – tulevaisuuden palveluverkkoa rakentamassa

Kouvolan kaupungin talous tarvitsee tasapainottamista. Syynä ovat alenevat valtionosuudet ja verotulot sekä kaupungin edelleen raskaat palveluverkot, joita on tiivistettävä. Palvelut, jotka ovat osa tulevaisuuden palveluverkkoa, ovat laadukkaita ja tilat ja rakennukset vastaavat nykyajan vaatimuksia. Optimaalinen palveluverkko edellyttää tiivistämisen lisäksi myös investointeja, jotka tuottavat käyttötaloussäästöjä sekä lisäävät elinvoimaa.

Kunnat saavat tulonsa kunnallis- ja kiinteistöveroista, yritysten maksamista veroista, valtionosuuksista, rahoitustuotoista sekä oman toiminnan myynti- ja maksutuloista sekä avustuksista.

Kouvolan asukasluku on vähentynyt yli kahdeksalla tuhannella vuodesta 2011. Väestöennusteiden mukaan asukasmäärän lasku jatkuu myös tulevaisuudessa. Tämä vaikuttaa merkittävästi kaupungin verotuloihin ja supistaa palvelujen tuottamiseen käytettävissä olevaa kokonaissummaa.

 

Kouvolan asukasluku on vähentynyt yli kahdeksalla tuhannella vuodesta 2011.Tämä tarkoittaa, että kaupungin veronmaksajien määrä on vähentynyt yli 87 000 asukkaasta alle 80 000 vuodesta 2011..

Sote-uudistuksen myötä kaupungin saamat valtionosuudet vähentyvät olennaisesti. Tämä johtuu sote-kustannusten merkittävästä kasvusta vuonna 2022, joka vaikuttaa vähentävästi Kymenlaakson kuntien ja etenkin Kouvolan valtionosuuksiin. Hyvinvointialueuudistuksesta johtuvat valtionosuuden vähennykset jäävät tällä hetkellä pysyvästi rasittamaan kuntien taloutta. Tilanne johtaa osassa kuntia kohtuuttomiin talouden tasapainottamisvaatimuksiin, ja on uhkana, että ne eivät selviydy lakisääteisistä velvoitteistaan.

Tämän takia Kouvolan kaupungin on sopeutettava toimintaansa, jotta talous saadaan tasapainoon. Talouteen on löydettävä pysyvästi yli 20-25 miljoonan säästöt vuoteen 2027 mennessä, vaikka kaupungin talous ilman sote-kulujen vaikutusta on ollut kohtuullisessa kunnossa.

Lähipalvelut kahdeksassa taajamassa

Kouvolassa on kuuden kunnan jäljiltä edelleen raskas palveluverkko, jota järkevöittämällä saadaan toimivammat ja kustannustehokkaammat palvelut maantieteellisesti laajaan kaupunkiin.

Kouvola on uudistanut palvelujaan ja palveluverkkojaan jo usean vuoden ajan. Julkisuuteen tästä työstä nousevat yleensä säästöt ja lakkautukset, mutta tavoitteena on aina myös kehittää palveluja. Palvelut, jotka ovat osa tulevaisuuden palveluverkkoa, ovat laadukkaita ja tilat ja rakennukset vastaavat nykyajan vaatimuksia.

Karttakuva ehdotuksesta optimaalisesta palveluverkosta Kouvolalle vuonna 2030. Lähipalvelut järjestetään kahdeksassa taajamassa, laajaa väestöpohjaa palvelevia toimintoja keskitetään.
Ehdotus optimaalisesta palveluverkosta Kouvolalle vuonna 2030. Lähipalvelut järjestetään kahdeksassa taajamassa, laajaa väestöpohjaa palvelevia toimintoja keskitetään.

Kaupunki tuottaa jatkossakin lähipalvelut kahdeksassa taajamassa: Elimäki, Inkeroinen, Jaala, Kouvolan keskusta, Koria, Kuusankoski, Myllykoski sekä Valkeala. Lähipalveluita ovat esimerkiksi: varhaiskasvatus, alakoulut, kirjastot ja kuntopolut sekä lähiliikuntapaikat. Osa palveluista järjestetään tulevaisuudessa keskitettyinä. Tämä koskee erityisesti laajaa väestöpohjaa palvelevia toimintoja, kuten jäähalleja ja uimahalleja.

Tiukassa taloustilanteessa tarkastellaan palveluverkkojen lisäksi myös muita kaupungin toiminnan osa-alueita: avustukset, kiinteistöt, palvelujen tuottamistavat, henkilöstökustannukset, taksojen ja maksujen korotukset, myyntivoitot, rahoitustuotot ja verotulot sekä digitalisaation hyödyt.

Tytöt pelaavat jalkapalloa Pioneeripuiston nurmikentällä

Palveluverkko uudistuu

Kaupungin toimialat tarkastelevat palveluja kokonaisuutena suhteessa väestömäärään ja siihen missä kouvolalaiset asuvat. Palveluverkkoselvityksissä on mietitty, missä mitäkin palveluja tuotetaan – osa edelleen lähellä kuntalaista, mutta osa palveluista keskitettynä alueille, missä suuri joukko kuntalaisia on. Palveluverkkoselvitykset on tehty mm. varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, leikkipaikoista ja liikuntapalveluista. Kouvolan kaupunginvaltuusto päätti palveluverkkojen päälinjoista 2019. Osa päätöksistä on jo viety käytäntöön ja työ jatkuu. Myös viime vuosien poikkeustilat ovat osaltaan vaikuttaneet palveluverkkouudistusten läpivientiin. Kouvolan palveluverkko on edelleen raskas kuuden kunnan liitoksen jäljiltä, eikä se vastaa väestön tulevia palvelutarpeita. Väki vähenee ja vanhenee, mikä edellyttää muutoksia myös palveluverkkoon. Palvelut, jotka ovat osa tulevaisuuden palveluverkkoa, ovat laadukkaita ja tilat ja rakennukset vastaavat nykyajan vaatimuksia.

Kiinteistöt

Kouvola-talo kuvattuna ulkoa. Edessä kiveystä ja pylväitä, rakennukse seinässä lukee Kouvola-talo.

Kouvolan kaupungin omistuksessa on merkittävä määrä kiinteistöjä ja tiloja – lähes 500 000 m2. Osa kiinteistömassasta on erittäin huonokuntoista. Purkamalla huonokuntoisia rakennuksia ja myymällä kaupungille tarpeettomia kiinteistöjä vähennetään tehokkaasti sekä korjausvelkaa että ylläpitokuluja.

Lue lisää kiinteistöistä

Investoinnit

Tasapainoinen talous mahdollistaa investoinnit. Kaupunki toteuttaa investointeja, jotka tuovat käyttötaloussäästöjä, lisäävät elinvoimaa ja vähentävät kiireisintä kiinteistöjen korjausvelkaa. Kouvolan investoinnit ovat väestöpohjaan nähden valtakunnallisesti varsin maltillista tasoa. Kaupungin investointimenot asukasta kohti ovat alhaisemmat kuin Kymenlaakson muissa kunnissa keskimäärin.

Lue lisää investoinneista

Sivun alkuun