Liikunnan palveluverkko

Kehittämisen suuntaviivat

Kaupungin omistamista lähes 300 liikuntapaikasta osa on vähällä käytöllä ja huonokuntoisia. Esityksen lähtökohtana oli, että liikunnan olosuhteita kehittämällä edistetään fyysistä aktiivisuutta, terveyttä ja liikunnan kansalaistoimintaa.

Selvityksessä kohdistettiin erityistä huomiota liikuntapaikkojen kuntoon, ylläpitokustannuksiin ja investointitarpeisiin. Käyttäjien tarpeita selvitettiin asukaskyselyllä sekä seuraparlamentin näkemyksillä.

Selvityksen mukaan liikunnan palveluverkkoa kehitetään keskittämällä tuotannollisesti kalliita liikuntapalveluita ja parantamalla samalla lähiliikuntapalveluita.

Matalan kynnyksen lähiliikuntapaikat kaikkien kuntalaisten käyttöön

Vapaasti käytettävien ja helposti saavutettavien arkiliikunnan ja matalan kynnyksen liikuntapaikkojen rakentamisella luodaan kaikille kuntalaisille mahdollisuus liikkua ja harrastaa. Tällaisia kaikkia kuntalaisia lähellä olevia lähiliikuntapaikkoja ovat esimerkiksi kuntoportaat, ulkokuntosalit, ulkoilureitit ja tulevaisuudessa aktiivipuistot.

Profilointia alueellisesti ja lajikohtaisesti

Liikuntapalveluiden kustannustehokkuutta voidaan parantaa muodostamalla suurempia liikuntapaikkakeskittymiä tai sijoittamalla joitakin erityispalveluita hyvin saavutettavissa oleville paikoille. Etäisyydet asuinalueilta palveluihin eivät saa kuitenkaan kasvaa liian suuriksi, eivätkä asuinalueiden omat palvelut jäädä kokonaan toteutumatta.

Kaupungin liikuntapaikkoja on profiloitu lajikohtaisesti. Esimerkiksi lattiamateriaalien uusimisen myötä Kuusankosken Urheilutalo on suunnattu mattoalustaa käyttäville lajeille, kuten salibandy ja lentopallo. Lyseon liikuntahalli sopii puolestaan parkettilajeille, kuten koripallo. Yleisurheilulle parhaat puitteet löytyvät Kuusankoskelta. Suunnitelman mukaan Saviniemen alue suunnataan jalkapallolle ja pesäpallolle Valkealaan alue hiihtolajeille ja pitkällä aikavälillä ydinkeskusta jääurheilulle.

Lajeja harrastetaan muuallakin, mutta profiloimalla tiettyjä paikkoja tietyille lajeille, pyritään luomaan kullekin lajille parhaat mahdolliset olosuhteet yhdessä paikassa.

Jäähalliverkosto

Jäähallien osalta selvityksessä kerrotaan, että nykyiset jäähallit ovat tekniikaltaan vanhoja ja osassa on tehty yksittäisiä parannuksia. Tavoitteena on pitkällä tähtäimellä keskittää jääurheilua Lumon areenan ympärille rakennettavalle harjoitusjäälle. Tämä toisi toiminnallista synergiaa sekä erityisesti energiaratkaisuja, jotka täyttävät 2030 haasteet. Myös suurten tapahtumien tilojen yhteiskäyttö olisi mahdollista.

Uimahalliverkosto

Kouvolan uimahalliverkko on ollut vanhojen kuntien peruja laaja mutta ylläpidoltaan kallis. Viidestä uimahallista Koria lopetti toimintansa 2020, kun Puustellin palvelusopimus lakkautettiin.

Kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa 2022, että Kouvolaan rakennetaan uusi uimahalli keskustan Urheilupuistoon vanhan uimahallin yhteyteen. Tuleva, nykyaikainen uimahalli tarjoaa olemassa olevia halleja monipuolisemmat ja asiakaslähtöisemmät palvelut. Lisätietoa: Uusi uimahalli – Kouvolan kaupunki

Monitoimihalli

Palveluverkkojen tiivistämisen myötä Kouvolan keskusta-alueelta on poistumassa käytöstä lähivuosina 5-8 koulujen liikuntasalia ja 1-2 suurta liikuntahallia. Korvaavia liikuntatiloja tarvitaan väistämättä. Monitoimiareena nostaisi kaupungin kilpaurheiluolosuhteet uudelle tasolle ja toisi monipuoliset liikuntapalvelut osaksi koululaisten, urheiluseurojen ja kaupunkilaisten arkea. Suunnittelu eteen yksityisen rahoittajan löytyessä. Lisätietoa: Monitoimiareenan toteutus kiinnostaa – useita kumppanivaihtoehtoja – Kouvolan kaupunki