Näkökulmia Suomen historiaan -luentosarja käynnistyy tammikuun alussa 2022 verkkoluentoina.

Huomio! Luennot järjestetään ilman yleisöä pelkästään verkossa muuttuneen koronatilanteen vuoksi.

Luentosarja koostuu viidestä eri osasta. Historialuennot järjestetään vuoden viitenä ensimmäisenä peräkkäisenä tiistai-iltana alkaen 4.1.2022. Luentoja voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja jälkikäteen Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.

Luennot ovat katsottavissa Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.

Tiistai 4.1.2022 klo 18 Kaupungin YouTube-kanava

Talvisodan tuntematon sankari

Professori Martti Turtola

Katso luento

Talvisodan tuntematon sankari -kirja

Talvisodan tuntematon sankari -luennon aiheena on jääkärikenraali Wiljo Einar Tuompon dramaattinen ura ja elämä. Tuompo oli suuren maatalon poika Itä-Uudeltamaalta. Poikkeuksellisesti hän oli jääkäreiden johdossa suomenkielisenä. Vaatimattomana luonteeltaan hänen uransa erityisesti talvisodan Pohjois-Suomen Ryhmän komentajana on jäänyt vähälle huomiolle. Kunnian ovat vieneet muut kenraalit.

Jatkosodan ajan Tuompo toimi Mannerheimin lähimpänä upseerina Päämajan komentopäällikkönä. Sodan päätyttyä syksyllä 1944 ylipäällikkö vaati Tuompoa pakenemaan perheineen Ruotsiin. Vasta kommunistien uhan hellitettyä hän pääsi palaamaan 1948 takaisin kotimaahan.

Luento perustuu Martti Turtolan & Mari Ahokkaan syyskuussa 2021 ilmestyneeseen kirjaan “Talvisodan unohdettu sankari. Kenraali W. E. Tuompon tie jääkäristä maanpakolaiseksi 1893–1957”.

Martti Turtola

Luennoitsija on valtiotieteen tohtori ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian professori Martti Turtola, joka on äidiltään perimänsä Kouvolan kylän Kankaronmäen Loikalan talon kahdeksas isäntä sitten vuoden 1743.

Turtola on julkaissut yli 20 kirjaa, pääosin upseeri- ja valtiomieselämäkertoja sekä satakunta tieteellistä artikkelia. Hän on toiminut muun muassa
Kouvolan Sanomien päätoimittajana vuosina 1988–1991.



Tiistai 11.1.2022 klo 18 Kaupungin YouTube-kanava

Kenttäpostikirje – Suomen armeijan salainen ase

FT Mirja Turunen

Katso luento

Elämänmerkki-kirja

”Kirjoita usein, kun aikasi antaa, muutakaan lohtua ei ole, kuin tietää aina silloin olevan asiat hyvin, jolloin kirje on päivätty.”

Näin kirjoitti Irma Hälikkä rintamalla olevalle miehelleen kapteeni Urho Hälikälle, joka palveli jatkosodan aikana kenraali Ruben Laguksen Panssaridivisioonassa. Kirje oli yksi miljardista kenttäpostikirjeestä.
Muissakin sotaa käyvissä maissa kirjoitettiin, mutta ei samaan tahtiin.

Kirjeiden merkitys sodan erottamien läheisten kestokyvylle oli valtava, ja onkin sanottu, että kenttäposti oli Suomen armeijan salainen ase. Kirjeillä pidettiin yllä parisuhdetta, jaettiin lapsiperhe-elämää sodan särkemässä arjessa. Kirje oli kuitenkin ennen kaikkea elämänmerkki, josta tiesi, että puoliso oli elossa – ainakin vielä sinä hetkenä, kun kirje oli päivätty.

Häliköiden kirjeenvaihto tarjoaa sukelluksen kahden ihmisen maailmaan, jossa rakastetaan ja riidellään, pelätään pahinta ja toivotaan parempaa. Kirjeet ovat intiimiydessään vangitsevaa luettavaa. Niissä välittyy moni-ilmeinen kuva elämästä kotirintamalla neljän pienen lapsen yksinhuoltajana alituisen pulan ja pelon keskellä. Irma Hälikkä kirjoitti paperille muutaman rivin melkein joka ilta lasten mentyä nukkumaan.

Mirja Turunen

Luento perustuu Mirja Turusen kirjaan ”Elämänmerkki – Irma ja Urho Hälikän kenttäpostikirjeet” (2021). Turusen toimittama ja kommentoima valikoima Häliköiden kirjeistä kertoo, millaista sodassa oli rintamalla ja kotona. Tavallisen perheen tarina voi kertoa nykylukijalle sodasta enemmän kuin kenraalitason muistelmat.

FT Mirja Turunen on kotkalainen toimittaja ja historioitsija, joka on aiemmin julkaissut kiitetyt teokset ”Veripellot” (2005) ja ”Koska kotimaa meidät lähetti – SS-mies Sakari Haikala Hitlerin eliittijoukoissa” (2006).



Tiistai 18.1.2022 klo 18 Kaupungin YouTube-kanava

Suomalaiset fasistit

FT Oula Silvennoinen

Katso luento

Suomalaiset fasistit -kirja

Fasismista tuli yksi 1900-luvun eurooppalaisen poliittisen historian tunnetuimmista uusista poliittista aatteista, mutta harvalla on täsmällistä käsitystä sen olemuksesta.

Aatesuunta sai nimensä Benito Mussolinin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Italiassa perustamasta liikkeestä. Mutta fasismin levinneisyys ei rajoittunut vain Italiaan, vaan samanlaisen aatepohjan omaavia poliittisia liikkeitä syntyi samaan aikaan kaikkialle Eurooppaan, myös Suomeen.

Mistä fasismissa siis oli kysymys, keitä suomalaiset fasistit olivat ja mitä fasismille tapahtui toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Suomessa ja Euroopassa?

Oula Silvennoinen on julkaissut yhdessä Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen kanssa vuonna 2016 teoksen ”Suomalaiset fasistit – Mustan sarastuksen airuet”, joka luotaa fasismin levinneisyyttä ja ilmenemismuotoja ensimmäisen tasavallan Suomessa.

Oula Silvennoinen

FT Oula Silvennoinen on ammattihistorioitsija, akatemiatutkija ja Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti. Hän on tuotannossaan käsitellyt laajasti Suomen lähihistorian kiistanalaisimpia aiheita: Suomen suhdetta kansallissosialistiseen Saksaan ja holokaustiin sekä suomalaista historiallista ja modernia äärioikeistoa.

Oula Silvennoisen muita tuoreimpia teoksia ovat ”Villi itä: Suomen heimosodat ja Itä-Euroopan murros 1918-1921” (2019) sekä ”Savunharmaa eminenssi:
R. Erik Serlachiuksen elämä ja aika” (2020).



Tiistai 25.1.2022 klo 18 Kaupungin YouTube-kanava

Sotavankien luovutukset ja vaihdot Suomen ja Saksan välillä jatkosodan aikana

FT Ida Suolahti

Katso luento

Ida Suolahti

Jatkosodan aikana suomalaiset sotilasviranomaiset luovuttivat saksalaisille viranomaisille noin 2 900 sotavankia, ja vastaanottivat saksalaisilta noin 2 800 sotavankia. Vain osa sotavangeista luovutettiin työvoimaksi Suomen Lapissa tai saksalaisten valloittamassa Virossa. Luovutettavia sotavankeja valikoidessa luovutusperusteena oli usein heidän kansallisuutensa tai poliittinen näkökantansa.

Keitä luovutetut olivat? Miksi sotavankeja luovutettiin? Kenellä oli vastuu sotavankiluovutuksista? Osallistuiko Suomi holokaustiin, juutalaisten joukkotuhoon? Mitä sotavangeille tapahtui luovutuksen jälkeen?
Miten sotavankiluovutuksia käsiteltiin sodan jälkeen?

FT, erikoistutkija Ida Suolahti väitteli vuonna 2016 Suomen ja Saksan välisistä
sotavankiluovutuksista. Suolahdella on pitkä työkokemus arkistoalalta. Hän on myös Helsingin kaupungin historiatoimikunnan sihteeri.



Tiistai 1.2.2022 klo 18 Kaupungin YouTube-kanava

Kynän ja miekan kenraali Wallenius

FT Lasse Laaksonen

Katso luento

Kynän ja miekan kenraali Wallenius -kirja

Kynän ja miekan kenraali – Wallenius, ”jääkärikenraalikauhukakara”, kirjailija, maisteri, filosofi, värväri, vakooja, sabotööri, seikkailija, erämies, tiedustelija ja tiedemies.

Dosentti Lasse Laaksosen esitelmän aiheena oleva teoksensa, ”Kynän ja miekan kenraali Wallenius” (2021), on tavanomaisesta elämäkerrasta poikkeava kuvaus värikkäästä persoonasta, antisankarista, täysin perinteisestä kenraalikunnasta erottuvasta esteetikosta, taiteilijasta ja kirjoittajasta, joka puettiin pienenä tytöksi, kasvatettiin eränkävijäksi ja valmistui maisteriksi ennen jääkäriksi karkaamistaan.

Sodan ajan kenraaleista kirjoitetut teokset käsittelevät tavanomaisesti sankareita ja menestyjiä. Samat nimet ovat toistuneet. Silmiinpistävänä poikkeuksena kenraalien keskuudessa erottuu Wallenius. Hän oli paitsi antisankari, poliittinen kenraali ja Mannerheimin erottama ”epäonnistuja”, myös maisteri, filosofi, kirjailija ja eränkävijä.

Walleniuksesta historiankirjoitukseen jäänyt kuva on myyttinen ja arvoituksellinen. Runsas alkoholinkäyttö löi myös leimansa. Hän oli yksi ensimmäisiä kenraaliksi ylenneitä jääkäreitä, suupaltti suorasuu ja tavoiltaan rahvaanomainen johtajapersoona, joka ei turhia koreillut ja puheitaan varonut. Laaksosen teos kertoo ihmisestä, ja dokumentoi myös tunnehistorian. Tunnettuun tapaansa Laaksonen ei jätä ikävämpiäkään asioita analysoimatta – viileästi ja arvottamatta.

Sivistyksensä ja sosiaalisten taitojensa ansiosta Wallenius teki Suomen armeijaa tunnetuksi maailmalla yleisesikunnan päällikkönä. Walleniuksen yhteydet lapualaisjohtoon ja syyteet Ståhlbergin kyydityksestä päättivät kuitenkin hänen upseerinuransa. Wallenius oli mahtipontisilla ulostuloillaan ajanut itsensä sotilasylijohdossa epäsuosioon. Kenraali erotettiin, vaikka korkein oikeus vapautti hänet kaikista syytteistä.

Sen sijaan Mäntsälän kapinan kohdalta Wallenius tuomittiin. Tutkintavankeudessa hän meni Vihtori Kosolan kanssa peräti nälkälakkoon. Vapauduttuaan Wallenius aloitti kirjailijana, ja matkusteli sotakirjeenvaihtaja Aasiassa ja Euroopassa. Eräkirjailijana Wallenius oli aikaansa edellä, suunnannäyttäjä.

Wallenius halusi päästä vielä komentajaksi talvisotaan. Vihamiehensä Mannerheim myöntyi vastahakoisesti: Wallenius sai paikan ja onnistui Lapissa. Myöhempi komentajan tehtävä Viipurinlahdella päättyi kuitenkin traagisesti. Vaikka Wallenius yritti vielä jatkosotaan, ja vieläpä sotamiehenä, ei hänellä ollut edellytyksiä jatkaa pitkävihaisen Mannerheimin armeijassa.

Kirjailijana Wallenius julkaisi ja menestyi. Hän kuvasi ihmistä ja luontoa, elämää ja kuolemaa, pohti sodan olemusta ja kirjoitti peräti satukirjan. Wallenius poikkesi kenraalien stereotypiasta rajusti: hän oli rahvaanomainen ja räiskyvä, epämuodollinen ja omintakeinen. Ennen kaikkea Wallenius oli äärimmäinen individualisti.

Lasse Laaksonen

Tohtori Lasse Laaksonen on tunnettu ja palkittu historiantutkija. Hän toimii dosenttina kolmessa eri yliopistossa.

Laaksosen viimeisin teos ”Viina, hermot ja rangaistukset – Sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918–1945” (2017) oli ehdolla sekä vuoden tiedekirjaksi että historian teokseksi.

Laaksonen on kirjoittanut toista sataa artikkelia, esiintynyt maailmalla eri konferensseissa sekä syventynyt sotahistoriaan Yhdysvaltojen sotilasakatemiassa, West Pointissa.

Näkökulmia Suomen historiaan



Luentosarjan järjestää Kouvolan kaupungin kulttuuripalvelut.

Lisätietoja:

Helena Jetsu, kulttuurituottaja, kulttuuripalvelut, Kouvolan kaupunki, p. 020 615 7420, helena.jetsu(at)kouvola.fi

Päivitetty 11.1.2022

Sivun alkuun