Näkökulmia Suomen historiaan luentosarja. Koska kokoontumisrajoitukset jatkuvat tammikuun loppuun saakka, luennot videoidaan ja julkaistaan Kouvolan You Tube kanavalla. Luentoja voi seurata ilmaiseksi verkon välityksellä. Tapahtumiin ei oteta yleisöä.

Kaikki historialuennot ovat katsottavissa vain verkon välityksellä Kouvola kaupungin Youtube-kanavalla. Lue lisää koronan leviämisvaiheen vaikutuksista kulttuuripalveluihin.

Ti 5.1. klo 18.00. Arvo Tuominen

Suomi & Venäjä – koko tarina pakana-ajoista Putiniin ja Novgorodista Niinistöön.

Katso luento

Arvo Tuominen.

Esitelmässään Suomi&Venäjä koko tarina, pakanavuosista Putiniin ja Novgorodista Niinistöön Arvo Tuominen käy läpi Suomen ja Venäjän (millä nimillä ne nyt sitten milloinkin ovat kulkeneet) yli tuhatvuotista historiaa niin hyvässä kuin pahassa hyvin ironisella otteella tislaten mittavasta historiasta nautittavan esityksen. Tuominen luonnehtii Venäjää lähikaukomaaksi, joka sijaitsee maantieteellisesti aivan vieressämme, mutta on henkisesti kovin kaukana.

Esityksessään Tuominen ottaa vauhtia Novgorodin ja Ruotsin suhteesta, luo uusia tulkintoja autonomian ajasta ja tarkastelee Suomen asemaa Saksan ja Venäjän välissä, jonka jälkeen kuljettaa kuulijaa ns. suomettumisen kautta EU-aikaan. Myös uudempi geenitutkimus tuo oman hyvin mielenkiintoisen sävyn vauhdikkaaseen esitykseen, joka ei jätä ketään kylmäksi, kuten ei Venäjäkään.

Su. 17.1. klo 18.00

Kuusankoski 1918 ja nykypäivänä
FT, dosentti Seppo Aalto

Katso luento (katsottavissa Huom! aika muuttunut 17.1. klo 18)

Seppo Aalto.

Filosofian tohtori Seppo Aalto. Aiheena on Kuusankoski vuonna 1918 ja nykypäivänä. Tapahtumia ja rakenteita verrataan nykypäivään. Mikä on erilaista 1918 ja verrattuna nyt 2021. Kuusankoskella syntynyt Aalto kirjoitti Kapina tehtailla -teoksen, josta hän sai vuoden 2018 Tieto-Finlandia-palkinnon ja Vuoden historiateos -palkinnon.

Kirja ja esitelmä käsittelevät Suomen sisällissotaa Kymintehtaiden työntekijöiden näkökulmasta. Siinä kerrotaan työläisten kapinasta, punaisten vallasta, punakaartista ja terrorista sekä sodanjälkeisestä valkoisten joukkojen terrorista.

Ti 19.1. klo 18.00

Terroristien pesä Suomi ja taistelu Venäjästä 1918-1939. Historiantutkija, FT Aleksi Mainio

Katso luento (katsottavissa 19.1. klo 18)

Aleksi Mainio.

Lokakuun vallankumous 1917 repi Euroopan ideologisesti kahtia bolševistiseen ja antibolševistiseen leiriin. Se aloitti näkymättömän sodan ajan, jonka vaikutukset heijastuivat myös Suomeen. Maasta muodostui tärkeä tukialue Venäjän valkoisille oppositiovoimille ja niiden maanalaisille taistelujärjestöille. Valkoemigranttien aseelliset liikkeet lähestyivät Suomen turvallisuusviranomaisia ja sellaisia poliitikkoja, jotka kannattivat Neuvosto-Venäjän vastaista interventiopolitiikkaa.

Taistelujärjestöt vannoivat sissisodan, terrori-iskujen ja salamurhien nimeen ja lupailivat yhteistyökumppaneilleen tiedustelutietoa. Suomen yleisesikunnan tiedustelu, mutta myös turvallisuuspoliisi Etsivä Keskuspoliisi olivat valmiita edistämään Venäjän valkoemigranttien näkymätöntä sotaa tietyillä ehdoilla. 

Ti 26.1. klo 18.00

Mannerheim ja Heinrichs sodanjohtajina 1939-1945. VTT, Pekka Visuri

Katso luento (katsottavissa 26.1. klo 18)

Pekka Visuri.

Sotamarsalkka Mannerheim kohosi talvisodan ylipäällikkönä kuuluisuuteen. Hän nosti tärkeimmäksi apulaisekseen kenraali Erik Heinrichsin, ensin Kannaksen armeijan komentajaksi ja sitten päämajaan yleisesikunnan päälliköksi. Heidän tiivis yhteistyönsä jatkui vuoteen 1945. Vaikka Mannerheimista on tehty paljon kirjoja, hänen toiminnastaan sodanjohtajana 1939–1945 riittää yhä kysymyksiä, joihin uusi tutkimustieto antaa entistä parempia vastauksia.

Esitys perustuu kirjaan Pekka Visuri: Mannerheim ja Heinrichs – Marsalkka ja hänen kenraalinsa (Docendo, 2020).


Päivitetty 20.1.2021