Kaatuneiden muistopäivä
Kaatuneiden muistopäivä on kaikissa Suomen aluetta ja/tai suomalaisia koskettaneissa sodissa tai muissa taisteluluonteisissa toimissa, rauhanturvaamistehtävissä kaatuneiden sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeenkin kuolleiden, kuten teloitettujen ja vankileireillä menehtyneiden muistoksi vietettävä päivä. Sitä vietetään joka vuosi toukokuun kolmas sunnuntai. Muistopäivän historia alkaa vuodesta 1940. Siihen saakka Suomen puolustusvoimat olivat viettäneet omaa lippujuhlapäiväänsä 16.5., jolloin Suomen sisällissota päättyi.
Kaatuneiden muistopäivä sunnuntai 21.5.2023 klo 12.00
Kuusankosken uusi hautausmaa
Pohjankorventie 13 , 45740 Kuusankoski
Ohjelmassa Seppeleenlasku sankarihaudalla. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Karjalan prikaatin, Kuusankosken seurakunnan ja Kouvolan kaupungin kanssa.
Kunniavartio
Ohjelma
Rukous
säv. Axel von Kothen
Kuusankosken Puhallinorkesteri
Seppeleen lasku
Seurakunta, Kouvolan kaupunki ja puolustusvoimat
Puolustusvoimien tervehdys
Karjalan prikaatin komentaja prikaatikenraali Jyri Raitasalo
Pienet kukkivat kummut
säv. & sov. Ragnar Nyholm
Hiljainen tienoo
Ukrainalainen kansanlaulu,
suomenkieliset sanat Paavo Kiiski
Veteraanin iltahuuto
säv. san/sov. Kalervo Hämäläinen
Veteraanien pojat
Johtaa Juha Kekki
Seurakunnan tervehdys
Mirva Lehtinen
Virsi 577. Isänmaa virsi
Veteraanien pojat ja Kuusankosken puhallinorkesteri
Tapahtuman historiaa
Talvisodan jälkeen puolustusvoimain ylipäällikkö sotamarsalkka Carl Gustaf Mannerheim teki toukokuun 16. päivän viettoon liittyvän merkittävän päätöksen, jolla hän pyrki korostamaan kansallista yhtenäisyyttä.
Marsalkka Mannerheim määräsi toukokuun 1. päivänä 1940 antamassaan päiväkäskyssä, että tulevana toukokuun 16. päivänä ei enää järjestetä sotilaallisia juhlallisuuksia. Käskyssään Mannerheim määräsi tilalle uuden muistopäivän, jota vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina kaatuneitten muistopäivänä.
Edelleen Mannerheimin päiväskyssä todetaan, että kaatuneitten muistopäivää vietetään ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”.
Aluksi ylipäällikön käsky koski puolustusvoimia, mutta sittemmin päivä on laajentunut yleiseksi. Muistettavien sankarivainajien joukko on kasvanut vuodesta 1940 mm. jatkosodan ja Lapin sodan uhreilla. Myös YK:n rauhanturvatehtävissä kaatuneet suomaiset sotilaat kuuluvat nykyisin merkkipäivänä muistettaviin sankarivainajiin.
Kaatuneitten muistopäivänä liputettiin aluksi siten, että osan päivästä lippu oli suruliputuksessa. Vuodesta 1995 alkaen on noudatettu normaalia liputuskäytäntöä.
Päivitetty 26.4.2023