Kaatuneiden muistopäivä on kaikissa Suomen aluetta ja/tai suomalaisia koskettaneissa sodissa tai muissa taisteluluonteisissa toimissa, rauhanturvaamistehtävissä kaatuneiden sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeenkin kuolleiden, kuten teloitettujen ja vankileireillä menehtyneiden muistoksi vietettävä päivä. Sitä vietetään joka vuosi toukokuun kolmas sunnuntai. Muistopäivän historia alkaa vuodesta 1940. Siihen saakka Suomen puolustusvoimat olivat viettäneet omaa lippujuhlapäiväänsä 16.5., jolloin Suomen sisällissota päättyi.

Kaatuneitten muistopäivä sunnuntai 15.5.2022 klo 12.00
Kuusankosken uusi hautausmaa

Pohjankorventie 13 , 45740 Kuusankoski

Ohjelmassa Seppeleenlasku sankarihaudalla. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Karjalan prikaatin, Kuusankosken seurakunnan ja Kouvolan kaupungin kanssa.

Kaatuneiden muistopäivän ohjelmaa pääsee seuraamaan Kouvolan kaupungin YouTube -kanavalla tästä linkistä.

Ohjelma

Rukous säv. Axel von Kothen:

Puhallinorkesteri Fantasia, johtaa Timo Hietanen

Seppeleen lasku

Seurakunta, Kouvolan kaupunki ja puolustusvoimat

Puolustusvoimien tervehdys Prikaatin komentaja prikaatikenraali Jukka Jokinen.

Seurakunnan tervehdys pastori Pauli Heinola

Finlandia säv. Jean Sibelius

Metallimiesten kuoro, johtaa Jouni Sjöblom

Kuin joen virta

säv. Jouni Sjöblom

Metallimiesten kuoro, johtaa Jouni Sjöblom

Virsi 579

kuoro ja orkesteri yhdessä

Tapahtuman historiaa

Talvisodan jälkeen puolustusvoimain ylipäällikkö sotamarsalkka Carl Gustaf Mannerheim teki toukokuun 16. päivän viettoon liittyvän merkittävän päätöksen, jolla hän pyrki korostamaan kansallista yhtenäisyyttä.

Marsalkka Mannerheim määräsi toukokuun 1. päivänä 1940 antamassaan päiväkäskyssä, että tulevana toukokuun 16. päivänä ei enää järjestetä sotilaallisia juhlallisuuksia. Käskyssään Mannerheim määräsi tilalle uuden muistopäivän, jota vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina kaatuneitten muistopäivänä.

Edelleen Mannerheimin päiväskyssä todetaan, että kaatuneitten muistopäivää vietetään ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”.

Aluksi ylipäällikön käsky koski puolustusvoimia, mutta sittemmin päivä on laajentunut yleiseksi. Muistettavien sankarivainajien joukko on kasvanut vuodesta 1940 mm. jatkosodan ja Lapin sodan uhreilla. Myös YK:n rauhanturvatehtävissä kaatuneet suomaiset sotilaat kuuluvat nykyisin merkkipäivänä muistettaviin sankarivainajiin.

Kaatuneitten muistopäivänä liputettiin aluksi siten, että osan päivästä lippu oli suruliputuksessa. Vuodesta 1995 alkaen on noudatettu normaalia liputuskäytäntöä.  

Tervetuloa Kouvolan kaupungin You Tube -kanavalle. Ohjelmat ovat maksuttomia.

Päivitetty 20.4.2022

Sivun alkuun