Kaatuneiden muistopäivä on kaikissa Suomen aluetta ja/tai suomalaisia koskettaneissa sodissa tai muissa taisteluluonteisissa toimissa, rauhanturvaamistehtävissä kaatuneiden sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeenkin kuolleiden, kuten teloitettujen ja vankileireillä menehtyneiden muistoksi vietettävä päivä. Sitä vietetään joka vuosi toukokuun kolmas sunnuntai. Muistopäivän historia alkaa vuodesta 1940. Siihen saakka Suomen puolustusvoimat olivat viettäneet omaa lippujuhlapäiväänsä 16.5., jolloin Suomen sisällissota päättyi.

Kaatuneiden muistopäivä sunnuntai 19.5.2024 klo 12.00
Kuusankosken uusi hautausmaa

Pohjankorventie 13 , 45740 Kuusankoski

Ohjelmassa Seppeleenlasku sankarihaudalla. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Karjalan prikaatin, Kuusankosken seurakunnan ja Kouvolan kaupungin kanssa.

Kunniavartio

Ohjelma

Rukous
säv. Axel von Kothen

Puhallinorkesteri Fantasia

Seppeleen lasku

Seurakunta, Kouvolan kaupunki, puolustusvoimat, kaatuneiden omaiset ja maanpuolustus- ja veteraanijärjestöt

Puolustusvoimien tervehdys

Veteraanin iltahuuto
säv. san/sov. Kalervo Hämäläinen
Kuin joen virta
säv. san. Jouni Sjöblom
Finlandia
säv. Jean Sibelius
san. V.A. Koskenniemi

Mieskuoro Eliitti
Johtaa Jouni Sjöblom

Seurakunnan tervehdys

Pauli Heinola

Virsi 577. Isänmaa virsi

Mieskuoro Eliitti ja Puhallinorkesteri Fantasia

Tapahtuman historiaa

Talvisodan jälkeen puolustusvoimain ylipäällikkö sotamarsalkka Carl Gustaf Mannerheim teki toukokuun 16. päivän viettoon liittyvän merkittävän päätöksen, jolla hän pyrki korostamaan kansallista yhtenäisyyttä.

Marsalkka Mannerheim määräsi toukokuun 1. päivänä 1940 antamassaan päiväkäskyssä, että tulevana toukokuun 16. päivänä ei enää järjestetä sotilaallisia juhlallisuuksia. Käskyssään Mannerheim määräsi tilalle uuden muistopäivän, jota vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina kaatuneitten muistopäivänä.

Edelleen Mannerheimin päiväskyssä todetaan, että kaatuneitten muistopäivää vietetään ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”.

Aluksi ylipäällikön käsky koski puolustusvoimia, mutta sittemmin päivä on laajentunut yleiseksi. Muistettavien sankarivainajien joukko on kasvanut vuodesta 1940 mm. jatkosodan ja Lapin sodan uhreilla. Myös YK:n rauhanturvatehtävissä kaatuneet suomaiset sotilaat kuuluvat nykyisin merkkipäivänä muistettaviin sankarivainajiin.

Kaatuneitten muistopäivänä liputettiin aluksi siten, että osan päivästä lippu oli suruliputuksessa. Vuodesta 1995 alkaen on noudatettu normaalia liputuskäytäntöä.  

Päivitetty 15.3.2024

Sivun alkuun