Kaatuneiden muistopäivä on kaikissa Suomen aluetta ja/tai suomalaisia koskettaneissa sodissa tai muissa taisteluluonteisissa toimissa, rauhanturvaamistehtävissä kaatuneiden sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeenkin kuolleiden, kuten teloitettujen ja vankileireillä menehtyneiden muistoksi vietettävä päivä. Sitä vietetään joka vuosi toukokuun kolmas sunnuntai. Muistopäivän historia alkaa vuodesta 1940. Siihen saakka Suomen puolustusvoimat olivat viettäneet omaa lippujuhlapäiväänsä 16.5., jolloin Suomen sisällissota päättyi.

Kaatuneitten muistopäivä sunnuntai 16.5.2021 klo 10.00
Juhlallisuudet toteutetaan ilman yleisöä ns. verkkotapahtumana
Kouvolan You Tube kanavalla.

Ohjelmassa ovat sekä Jumalanpalvelus että Seppeleenlasku sankarihaudalla. Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Karjalan prikaatin, maanpuolustusjärjestöjen Valkealan seurakunnan ja Kouvolan kaupungin kanssa.

Kaatuneiden muistopäivän ohjelmaa pääsee seuraamaan Kouvolan kaupungin YouTube -kanavalla tästä linkistä.

Kaatuneitten muistopäivä ilmoitus. su 16.5. klo 10 Kouvolan YouTube-kanavalla. Jumalanpalvelus ja seppeleenlasku.

Tapahtuman historiaa

Talvisodan jälkeen puolustusvoimain ylipäällikkö sotamarsalkka Carl Gustaf Mannerheim teki toukokuun 16. päivän viettoon liittyvän merkittävän päätöksen, jolla hän pyrki korostamaan kansallista yhtenäisyyttä.

Marsalkka Mannerheim määräsi toukokuun 1. päivänä 1940 antamassaan päiväkäskyssä, että tulevana toukokuun 16. päivänä ei enää järjestetä sotilaallisia juhlallisuuksia. Käskyssään Mannerheim määräsi tilalle uuden muistopäivän, jota vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina kaatuneitten muistopäivänä.

Edelleen Mannerheimin päiväskyssä todetaan, että kaatuneitten muistopäivää vietetään ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”.

Aluksi ylipäällikön käsky koski puolustusvoimia, mutta sittemmin päivä on laajentunut yleiseksi. Muistettavien sankarivainajien joukko on kasvanut vuodesta 1940 mm. jatkosodan ja Lapin sodan uhreilla. Myös YK:n rauhanturvatehtävissä kaatuneet suomaiset sotilaat kuuluvat nykyisin merkkipäivänä muistettaviin sankarivainajiin.

Kaatuneitten muistopäivänä liputettiin aluksi siten, että osan päivästä lippu oli suruliputuksessa. Vuodesta 1995 alkaen on noudatettu normaalia liputuskäytäntöä.  

Tervetuloa Kouvolan kaupungin You Tube -kanavalle. Ohjelmat ovat maksuttomia.

Päivitetty 4.5.2021