Alvar Aalto (1898–1976) on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista arkkitehdeistä ja muotoilijoista. Poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen uransa aikana Aalto suunnitteli erityyppisiä rakennuksia kesähuviloista kulttuurirakennuksiin ja kaupunkikeskustojen suunnitelmiin sekä Suomeen että ulkomaille. Alvar Aallon arkkitehtuurilla on suuri merkitys myös Kouvolassa, erityisesti Inkeroisissa sijaitsevan tehdasmiljöön, siihen liittyvän työntekijöiden asuinalueen sekä koulurakennuksen suunnittelijana.

Arkkitehti Alvar Aaltso studiossaan

Kuortaneella syntynyt Alvar Aalto muutti 5-vuotiaana perheensä kanssa Jyväskylään. Jyväskylässä Aalto eli lapsuutensa, kävi koulua ja kirjoitti ylioppilaaksi. Valmistuttuaan arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta Aalto palasi takaisin Jyväskylään ja perusti vuonna 1923 ensimmäisen arkkitehtitoimistonsa. ”Arkkitehtuuri ja monumentaalitaiteen toimisto Alvar Aalto” sijaitsi nykyisin Nikolainkulmana tunnetussa komeassa puurakennuksessa Jyväskylän keskustassa.

Aallon varhaiset työt 1920-luvulla noudattivat ajan vallitsevaa tyylisuuntausta, pohjoismaista klassismia. Merkittäviä töitä tältä kaudelta ovat esimerkiksi Muuramen kirkko (1926–29) ja Jyväskylän työväentalo (1924–25), jota pidetään Aallon klassistisen kauden merkkiteoksena. Klassistista kautta seuranneena funktionalismin kautena Aalto teki kansainvälisen läpimurtonsa.

Varusmiesaikanaan Kouvolassa vuonna 1992 Alvar Aalto suunnitteli kasarmialueelle kahdet portinpylväät sekä toteutti sotilaskodin rappaus- ja kaunistustyöt piirustustensa mukaisesti.

Aallon uusi huippukausi ajoittui 1950-luvulle, jolloin hänen arkkitehtitoimistoaan työllistivät erityisesti julkisten rakennusten suunnitelmat. Tällöin syntyivät esimerkiksi punatiiliset Muuratsalon koetalo, Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun (nyk. Jyväskylän yliopisto) rakennukset ja Säynätsalon kunnantalo, jota pidetään yhtenä Aallon merkittävimmistä töistä.

Aallolle oli tyypillistä suunnitella rakennukset kokonaistaideteoksina huonekaluineen ja valaisimineen. Esimerkiksi yhä tuotannossa oleva Mehiläispesä-valaisin suunniteltiin alun perin Jyväskylän kasvatusopilliseen korkeakouluun. Aallon suunnittelutyölle oli tyypillistä rohkeus, yllätyksellisyys ja kokeilunhalu erilaisia toteutustapoja ja materiaaleja kohtaan. Leimallista Aallon suunnittelutyölle oli myös rakennusten tarkkaan mietitty suhde ympäristöönsä.

Alvar Aalto meni naimisiin vuonna 1924 arkkitehti, muotoilija Aino Marsion kanssa, joka oli puoli vuotta aikaisemmin siirtynyt työskentelemään Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa. Aviopari työskenteli monien suunnitteluprojektien parissa yhdessä tasavertaisina kumppaneina. Aino ja Alvar Aalto saivat kaksi lasta. 1940-luvun lopulla Aino Aalto menehtyi vaikeaan sairauteen. Muutaman vuoden kuluttua Aalto avioitui uudelleen työtoverinsa, arkkitehti Elissa Mäkiniemen kanssa. Elissa Aalto johti Aallon kuoleman jälkeen Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:ta vuoteen 1994.

Päivitetty 3.6.2021