Näkökulmia Suomen historiaan
Näkökulmia Suomen historiaan -luentosarja käynnistyy tammikuun alussa 2026 Kuusankoskitalossa ja verkkoluentoina.
Suuren suosion saanut luentosarja toteutetaan vuonna 2026 uusin aihein nyt yhdeksännen kerran. Yleisölle avoimet tilaisuudet järjestetään 6.1.2026 alkaen vuoden neljänä ensimmäisenä tiistai-iltana Kuusankoskitalossa klo 18. Lisäksi lauantaina 10.1. järjestetään luentokonsertti Kuusankoskitalon Kuusaasalissa. Luentoja voi seurata myös Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Luentoja voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja jälkikäteen Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Ti 6.1. klo 18.00 Kuusankoskitalo, Voikkaasali
Katso Sakari Viinikaisen luento Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Desanttien toiminta Kouvolassa 1939–1945 Sakari Viinikainen
Sakari Viinikainen on kouvolalainen opetusneuvos, paikallishistorioitsija ja tietokirjailija.
Vakoilua, valomerkkejä ja desanttitoimintaa Kymenlaaksossa 1939–1945
Desantit olivat yleensä laskuvarjoilla Suomeen pudotettuja tiedustelijoita, joilla saattoi olla myös tuhoamistehtäviä. Kymenlaakso oli desanttitoiminnan keskiössä. Syynä siihen oli sotarintaman läheisyys sekä monet sotilaallisesti merkittävät tiedustelukohteet, kuten rintamalle johtavat liikenneyhteydet, satamat, lentokentät, varuskunnat ja Salpalinja.
Neuvostoliiton hyväksi tapahtuneessa vakoilu- ja tiedustelutoiminnassa oli mukana myös suomalaisia. Ennen sotia tehokkain ”myyrä” oli pääesikunnassa palvellut luutnantti Vilho Pentikäinen, joka vuonna 1933 jäi kiinni itse teosta, mutta pääsi pakenemaan Neuvostoliittoon. Myös Kouvolan varuskunnassa oli ”oma Pentikäisensä”. Hän oli sotilasvirkamies Niilo Nikko, joka niin ikään siirtyi rajan taakse maan alkaessa polttaa jalkojen alla.
Talvisodan aikana pommituksia ohjailtiin Kouvolassa valomerkeillä ja jatkosodan aikana Voikkaalla lymyili desanttina pudotettu Väinö Niilo-Rämä radioineen jäämättä kiinni. Erikoinen tapahtuma oli Kouvolan ratapihan pommitus yöllä 22. helmikuuta 1942. Mannerheimin junan olisi juuri silloin pitänyt olla Kouvolassa, mutta sen lähtö Mikkelistä oli viivästynyt.
La 10.1. klo 14.00 Kuusankoskitalo, Kuusaasali
Katso luentokonsertti Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Suomi toteutumattomien katastrofien maa
Luentokonsertti, Lasse Lehtinen, Seppo Hovi, Hannu Lehtonen
Suomen kansan olemassaolo ja vapaus on ollut lukemattomat kerrat uhattuna joko sisäisistä tai ulkoisista syistä. Olemme säilyneet toistasataa vuotta itsenäisenä demokratiana osaksi taidolla mutta kovin usein myös uskomattomalla tuurilla. Ruotsalaiskenraalin sanoin: ”Suomi on toteutumattomien katastrofien maa.”
Filosofian tohtori Lasse Lehtinen on kirjoittanut lehtiartikkeleita, tietokirjoja ja romaaneja kuudella vuosikymmenellä. Hänet tunnetaan myös kantaa ottavana pakinoitsijana ja luennoitsijana, Tv-juontajana ja käsikirjoittajana.
Läheltä piti on Lasse Lehtisen 50. kirja.
Ti 13.1.klo 18.00 Kuusankoskitalo, Voikkaasali
Katso Lasse Laaksosen luento Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Temperamenttia! Sotilasjohdon tunnehistoria
Lasse Laaksonen
Kuinka tunteet ja persoonallisuus vaikuttivat päätöksentekoon kriisissä? Teoksen oppeja voidaan soveltaa myös nykyajan johtamisessa. Tulistumista, alistumista ja kostamista.
Sotilasylijohdon tunnereaktioista on kirjoitettu vähän. Esimerkiksi kenraalien myötäsukaisissa elämäkerroissa Mannerheimin luottomiehiä riittää, vaikka tosiasiassa hänen lähelle pääseminen oli hankalaa.
Sodan paineissa hermot kiristyivät herkästi, ja Mannerheimin suhtautuminen kenraaleihinsa saattoi muuttua pienestäkin ärsykkeestä. Kirjassa käsitellään Mannerheimia ärsyttäneitä, innostaneita ja järkyttäneitä persoonia uudesta tunnehistoriallisesta ja inhimillisestä näkökulmasta.
Teoksessa kirjoitetaan ”ihmiskasvoista historiaa” persooniin ja psykologiaan syventymällä. Teos antaa tietoa inhimillisten ja yksilöllisten piirteiden vaikutuksista johtamiseen, päätöksentekoon ja kriisinhallintaan. Tuloksia voidaan soveltaa yritysjohtamisesta poliittiseen vallankäyttöön ja sotilasorganisaatioihin. Aihe on enemmän kuin ajankohtainen.
Filosofian tohtori, dosentti Lasse Laaksonen on palkittu historiantutkija. Hän toimii dosenttina kolmessa eri yliopistossa. Laaksosen teos Viina, hermot ja rangaistukset – Sotilasylijohdon henkilökohtaiset ongelmat 1918–1945 oli ehdolla sekä Vuoden tiedekirjaksi että historiateokseksi.
Ti 20.1. klo 18.00 Kuusankoskitalo, Voikkaasali
Katso Ira Jänis-Isokankaan luento Kouvolan kaupungin YouTube-kanavalla.
Kohtalona gulag Suomalaiset 1930-luvun Neuvostoliitossa
Ira Jänis-Isokangas
Lama ja poliittinen vaino ajoivat tuhannet suomalaiset pakenemaan Neuvostoliittoon 1930-luvulla. Laittomasti rajan ylittäneet joutuivat paperittomina ja vailla kansalaisuutta pakkotyöhön: kolhooseihin, rakennuksille ja metsätyömaille samaan aikaan syntyneelle gulag-järjestelmälle.
Gulag jäsentyy ihmisten mielissä piikkilankojen ympäröiminä ojennustyöleireinä, mutta leirien päähalintoviraston (GULAG) alaisia yksiköitä olivat eritys- ja työasutuskeskukset, jonne Neuvostoliiton poliittinen poliisi OGPU siirsi vaarallisiksi katsomiaan ihmisiä ja ihmisryhmiä.
Tarkastelen tutkimuksessani ja siitä syntyneessä kirjassani Kohtalona gulag suomalaisten matkaa Neuvosto-Karjalasta Uralille, jossa suurin osa heistä sai teloitustuomion. Tutkimukselleni tärkeä lähdeaineisto on ollut myös Neuvostoliittoon ajautuneiden suomalaisten kirjeet, joiden kautta paljastuu synkkä kuva leirituomion saaneiden arjesta ja Stalinin vuosien 1937–1938 suuren terrorin kauhuista.
Neuvostoliittoon loikanneiden suomalaisten kohtalo oli karu, mutta säilyneet tarinat kertovat myös siitä, miten ihmiset selvitäkseen pitivät yhtä ja auttoivat toisiaan. Rikkoutuneet perheet korvasi toisten tuki, ja äärimmäisissä oloissa kannatteli toivo jälleennäkemisestä.
Ti 27.1.klo 18.00 Kuusankoskitalo, Voikkaasali
Luento striimataan, mutta sitä ei tallenneta
Suomen sotilastiedustelu 1939-1945
Toni Mononen
”Sotilastiedustelu toimi Suomen armeijan silminä ja korvina läpi toisen maailmansodan. Sodat ja rauhat, hyökkäys- ja puolustustaistelut sekä Saksan muuttuminen viholliseksi syksyllä 1944 pakottivat sotilastiedustelun kehittymään muuttuvien tilanteiden mukaisesti.
Syyskuun lopulla julkaistava kirja tarjoaa ensimmäisen kokonaiskuvauksen Suomen armeijan sotilastiedustelusta syksystä 1939 syksyyn 1945. Tiedustelutoiminnan kautta lukijalle avautuu myös näkymä nykypäivän sotilastiedusteluun, jonka Ukrainan ja Lähi-idän sodat ovat nostaneet keskiöön.
Teoksen on kirjoittanut sotatieteiden tohtori Toni Mononen, joka on Suomen sotilastiedustelun historian dosentti maanpuolustuskorkeakoulussa. Hänen tutkimuksensa ovat tarkastelleet kattavasti sotilastiedustelun toimintaa toisen maailmansodan vuosina. Hän on myös kirjoittanut vuonna 2022 yhdessä Mikko Karjalaisen kanssa teoksen Mannerheimin sotataito.”
En tiedä, onko sitä ollut tapana mainostaa, mutta saatan tuoda mukanani myytäväksi hyvin pienen määrän tätä kirjaa sekä muutamia muita teoksia, joihin olen kirjoittanut artikkeleita viime vuosina.
Luentosarjan järjestää Kouvolan kaupungin kulttuuripalvelut.
Ota yhteyttä
Jetsu Helena
kulttuurituottajaPäivitetty 1.12.2025