Perusopetuksen palveluverkko

Perusopetuksen palveluverkkoon esitetään muutoksia – kuntalaisilla mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmaan

Perusopetuksen palveluverkkoluonnoksessa vuosille 2027–2035 esitetään verkon tiivistämistä siten, että nykyisen 21 koulun sijaan Kouvolassa toimisi vuonna 2035 yhteensä 15 koulua.

Tutustu palveluverkkoesitykseen ja kerro mielipiteesi ennen asukasiltaa 25.8.2026: Perusopetuksen palveluverkkoesitys 2027–2035 – Kouvolan kaupunki.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämisen periaatteet

Palveluverkkojen arvioinnissa ja suunnittelussa otetaan huomioon alueelliset tarpeet, lapsimäärät, kasvatuksen ja opetuksen toimipaikkojen etäisyys sekä taloudellinen kestävyys.

Perusopetuksen kehittämissuunnitelma 2026–2035 ei ole pelkkä palveluverkkoratkaisu, vaan sisältää linjauksia tulevaisuuden pedagogisista ratkaisuista, ottaa huomioon opetussuunnitelman vaatimukset, luontaiset lähikoulualueet, mutta myös vähenevät oppilasmäärät sekä tiukan taloustilanteen.

Kaupunginvaltuuston hyväksymät kehittämisen periaatteet ovat (Dynasty 23.03.2026):

1. Toteutamme palvelumme asiakaslähtöisesti sekä kohderyhmiä osallistaen.
   Palveluja kehitetään joustavasti perheiden ja lasten tarpeet huomioiden. Lapsia, nuoria, perheitä sekä henkilöstöä osallistetaan arjessa, kehittämisessä ja päätöksenteossa.
2. Varmistamme osaavan ja ammattitaitoaan kehittävän henkilöstön.
   Tarjoamme henkilöstölle tarkoituksenmukaiset työvälineet ja tukea osaamisen kehittämiseen. Työvälineiden valintaa ohjaavat pedagogiset periaatteet.
3. Vahvistamme pedagogisia kasvu- ja oppimisympäristöjä
   Toteutamme laadukasta kasvatusta ja opetusta sekä kehitämme pedagogisia kasvu- ja oppimisympäristöjä. Mahdollistamme lapsille yhtenäisenkasvun- ja opinpolun sekä tarvittavan tuen. Turvaammeterveelliset ja turvalliset tilat lapsille sekä henkilöstölle.
4. Sijoitamme kasvatus- ja opetuspalvelut väestökeskittymiin niin, että niiden saavutettavuus on hyvä ja matkat ovat turvalliset.
   Palveluverkkojen arvioinnissa ja suunnittelussa otetaan huomioon alueelliset tarpeet, lapsimäärät, kasvatuksen ja opetuksen toimipaikkojen etäisyys sekä taloudellinen kestävyys. Varhaiskasvatusyksikkö ja koulu sijoitetaan samaan rakennukseen tai lähelle toisiaanniin, että tuetaan joustavan esi- ja alkuopetuksen toteuttamista.
5. Kehitämme kaikkea toimintaamme ja arvioimme sitä säännöllisesti varmistaaksemme toimintamme laadun myös tulevaisuudessa.
   Strategiset asiakirjat ja toteuttamisohjelmat ohjaavat päätöksentekoa, toimintasuunnitelmia ja kehittämistyötä. Päätöksenteossa hyödynnetään ajankohtaista ja luotettavaa tietoa sekä käytetään selkeitä mittareita, jotka edistävät tiedolla johtamisen periaatteita ja tukevat strategisten tavoitteiden saavuttamista.

Palveluverkon tiivistämistä päätösten mukaisesti

Aiemmin tehdyt palveluverkkoratkaisut perustuvat kaupunginvaltuuston vuonna 2019 hyväksymään perusopetuksen kehittämissuunnitelmaan ja palveluverkkoselvitykseen (11.11.2019 § 121 Dynasty). Palveluverkkopäätökset ovat olleet osa laajempaa, kymmenen vuotta kestävää opetuksen kehittämisprojektia.

Uudistukseen on sisältynyt mittava määrä investointeja uusien koulujen rakentamiseksi sekä korjausinvestointeja. Palveluverkkopäätöksen mukaiset uudet koulut ovat pääosin yhtenäiskouluja, joissa on opetusta 1-9 vuosiluokkaan. Päätökset ovat tarkoittaneet pienempien yksiköiden lakkauttamista, sekä koulujen yhdistämistä hallinnollisesti.

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelmaan ja palveluverkkoselvitykseen sisältyvät seuraavat ratkaisut:

• Sarkolan koulu valmistui elokuussa 2022
• Valkealan yhtenäiskoulu aloitti toimintansa 1.1.2024 Valkealan monitoimitalossa. Kouluun siirtyivät oppilaat Valkealan Kirkonkylänkoulusta ja Valkealan yläkoulusta
• Hirvelän, Pilkanmaan ja Utin koulun Kaipiaisten toimipisteet lakkautuivat 1.8.2024
• Pienten lasten talot aloittavat toimintansa 1.8.2025 Sippolassa ja Pohjois-Valkealassa
• Inkeroisten yhtenäiskoulu aloitti toimintansa 1.8.2025 Inkeroisten monitoimitalossa. Kouluun siirtyivät oppilaat Anjalasta, Tehtaanmäen koulusta ja Inkeroisten yhtenäiskoulusta
• Viialan koulun toiminta lakkasi 1.8.2026 alkaen. (Kasvatus- ja opetuslautakunta 16.9.2025 §82).
• Korian koulun Napan toimipisteen vuosiluokkien 1–2 siirto Korian toimipisteeseen 1.8.2026 alkaen (Kasvatus- ja opetuslautakunta 16.9.2025 §79)
• Kymintehtaan koulun Pilkan toimipisteen vuosiluokkien 1–6 siirto 1.8.2026 alkaen Kymintehtaan toimipisteeseen (Kasvatus- ja opetuslautakunta 16.9.2025 §81)
• Tähteenkadun koulun Carean toimipisteen opetustoiminnan siirto Tähteenkadun koululle 1.8.2026 alkaen (Kasvatus- ja opetuslautakunta 17.02.2026 § 13)
• Marjoniemen yhtenäiskoulu. Rakenteilla oleva uusi yhtenäiskoulu vastaa radan pohjoispuolisen alueen 1.–9.-luokkalaisten opetuksesta Kouvolan keskustassa. Koulun on tarkoitus avautua syyslukukaudelle 2028
• Kuusankosken yhtenäiskoulu. Uuteen kouluun siirtyvät oppilaat Naukion yhtenäiskoulusta ja Tähteenkadun koulusta. Koulun on tarkoitus avautua syyslukukaudelle 2028.

Päätökset, joita ei ole toimeenpantu:

• Korian yhtenäiskoulu Elimäki-Koria-alueen oppilaille perustetaan yhtenäiskoulu Korialle, kun uuden koulun investointi valmistuu vuosina 2027–2028. Elimäellä jatkaa 1-6 luokkien koulu (Kasvatus- ja opetuslautakunta 8.6.2023 § 39).

Taustalla lasten määrän väheneminen ja raskaat palveluverkot

Kouvolan kaupungin talous tarvitsee tasapainottamista. Syynä ovat alenevat valtionosuudet ja verotulot sekä kaupungin edelleen raskaat palveluverkot, joita on tiivistettävä. Palvelut, jotka ovat osa tulevaisuuden palveluverkkoa, ovat laadukkaita ja tilat ja rakennukset vastaavat nykyajan vaatimuksia.

Palveluverkkojen ja palvelujen tulee vastata Kouvolan vähenevää ja vanhenevaa väestöpohjaa, joka vaikuttaa myös tulopohjan vähenemiseen. Sopeutustoimet koskevat kaikkia kaupungin toiminnan osa-alueita: palveluja, henkilöstöä ja omistuksia.

Kaupunki tuottaa tulevaisuudessa lähipalveluja kahdeksassa taajamassa ja tietyt laajaa väestöpohjaa palvelevat palvelut, kuten jää- ja uimahallit, tuotetaan nykyistä keskitetymmin. Investointeja palveluverkkoon tarvitaan käyttötaloussäästöjen saamiseksi sekä elinvoiman vahvistamiseksi.