Kouvolan kaupunki haluaa vahvistaa asukkaidensa hyvinvointia ja kerää säännöllisesti tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista. Kaikille avoin kysely asukkaiden kokemasta hyvinvoinnista sekä koululaisten ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu kysely liikkumistottumuksista ja aktiivisuudesta keräsivät tuhansia vastauksia. Tulokset antavat tärkeää tietoa kaupungin palveluiden kehittämiseksi ja päätöksenteon tueksi.
Kouvolalaiset ovat valmiita parantamaan hyvinvointiaan
Liikunta, ravitsemus ja sosiaaliset suhteet ovat hyvinvointikyselyn vastausten perusteella tärkeimmät kouvolalaisten hyvinvointia parantavat tekijät. Kaikille avoimen kyselyn vastaajista enemmistö voi hyvin ja tietää, miten parantaa hyvinvointiaan entisestään.
Vuosittain pidettävän kyselyn teeman oli tällä kertaa yksilön oma vastuu hyvinvoinnista. Vastanneiden mielestä kolme tärkeintä omaa hyvinvointia parantavaa tekijää olivat liikunta, ravitsemus ja sosiaaliset suhteet. Muita erikseen mainittuja tekoja ovat muun muassa kulttuuri, riittävä uni, säännölliset terveystarkastukset ja terveyden omaseuranta, lemmikit, matkailu, opiskelu, luonto sekä positiivinen asenne.
Hyvinvointia heikentävinä tekijöinä vastaajat mainitsivat terveysongelmat ja taloudelliset vaikeudet. Uhkana hyvinvoinnille vastaajat kokivat kunnan ja Kymsoten palveluiden heikentymisen.
Selvä enemmistö vastaajista ilmoitti voineensa menneen vuoden aikana hyvin tai erittäin hyvin. Kuitenkin 17 % vastaajista oli voinut huonosti tai erittäin huonosti. Heistä enemmistö on työikäisiä naisia. Yhdeksän kymmenestä huonosti voivista kokee, että voi vaikuttaa toiminnallaan ja valinnoillaan jonkin verran, paljon tai erittäin paljon hyvinvointiinsa.
Yritän nukkua hyvin – käyn syksyn liikuntaryhmissä 2kert viikossa – sauvakävellyt jo 20 vuotta 2 – 3 kert viikossa – käyn uimassa/ allas vesijuoksua silloin tällöin – pyöräilen ympäri vuoden esim. kauppamatkat – lähialueen luonto polkujen tallailu huvikseen kesällä – lukeminen. Hyppyrimäen treeniraput myös kokeiltu. Näitä harrastan yleensä yksin ja virtaa saa joka lajista.
Teen asioita joista nautin (musiikki, jääkiekko), huolehdin pari- ja ystävyyssuhteistani, nukun riittävästi, rajaan tekemistä voimien mukaan…
Kuljen polkupyörällä, koska köyhällä ei ole varaa autoilla.
Kuten yleisesti on jo tiedostettu, on ihmisen omien valintojen ja tekojen vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen merkittävä, ja tämän olivat selvästi tiedostaneet myös hyvinvointikyselyyn vastaajat. Oman hyvinvoinnin parantamiseksi vastaajat olivat valmiit lisäämään liikuntaa, noudattamaan terveellistä ruokavaliota sekä lisäämään sosiaalisia suhteita ja osallistumista. Mainintoja saivat myös kulttuurin ja unen lisääminen, Kouvolasta pois muuttaminen sekä maksuttomien palvelujen käyttäminen.
Myös monet niistä vastaajista, jotka kokivat vointinsa huonoksi tai erittäin huonoksi, nimesivät toimenpiteitä, joilla hyvinvointia voisi parantaa.
Nukkua paremmin. Löytää ryhmä, jossa hetkeksi yksinäisyyden tunne vähenisi.
Jos olisi rahaa, käyttäisin sitä kivun hoitoon, samalla paranisi nukkuminen, työkyky ja kokonaisvaltainen hyvinvointi.
Liikkua enemmän. Stressata vähemmän. Sietää epäonnistumisia.
Noin joka kymmenes vastaajista oli sitä mieltä, ettei voisi tehdä enempää hyvinvointinsa eteen.
Muutokset sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa sekä kaupungin palveluverkkomuutokset näkyvät kyselyn tuloksissa. Kritiikkiä saivat terveyspalvelujen saatavuus ja laatu sekä riittämättömäksi koettu joukkoliikennettä, joka ei mahdollista harrastuksiin pääsyä kauempana asuville. Kaupungin palveluista eniten huolta aiheuttivat uimahallien mahdolliset sulkemiset, palveluiden maksullisuus ja rahan puute.
Hyvinvointikoordinaattori Tarja Alamattila Kouvolan kaupungilta pitää asukkaiden äänen esiin nostamista kyselyn kautta erittäin tärkeänä. “Tulokset tukevat muun muassa kaikille avoimen matalan kynnyksen palvelukeskuksen tarvetta, jonka toteuttamissuunnitelman tekeminen on otettu tavoitteeksi ensi vuoden talousarvioon,” Alamattila kertoo. “On hyvä muistaa, että Kouvolassa on edelleen paljon hyvinvointia edistäviä, ylläpitäviä ja korjaavia palveluita. Yhteistyötä Kymsoten kanssa kehitetään koko ajan, jotta palvelut olisivat mahdollisimman helposti asukkaiden saavutettavissa riippumatta siitä, mikä taho niitä järjestää”, hän summaa.
Kouvolan kaupunki haluaa vahvistaa asukkaidensa hyvinvointia ja keräsi loppuvuodesta tietoa kuntalaisten kokemasta hyvinvoinnista. Vuosittain pidettävä kysely oli auki marraskuussa kaupungin verkkosivuilla ja siihen vastasi 357 kuntalaista, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Valtaosa vastaajista sijoittui ikäryhmään 30-64 vuotta. 65 vuotta täyttäneiden osuus oli neljännes ja lasten ja nuorten 8 %. Vastaajien ikäjakaumassa lasten ja nuorten osuus väheni ja ikäihmisten nousi selvästi.
Lisätietoja: Tarja Alamattila, hyvinvointikoordinaattori, tarja.alamattila@kouvola.fi, 020 615 7483, www.kouvola.fi/kyselyt
Koululaisten arkiliikkuminen vähenee iän myötä – koulumatkaliikunta edelleen suosittua
Koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden liikkumistottumuksia ja aktiivisuutta sekä mielipiteitä Kouvolan liikuntamahdollisuuksista kartoitettiin kyselyllä syksyllä.
Selvityksen perusteella terveysliikunnan suositusten mukaan 1,5h päivässä liikkui noin kolmasosa Kouvolan alakoululaisista. Fyysinen aktiivisuus vähenee alakoulusta yläkouluun siirryttäessä ja on lukiossa ja ammattikoulussa entistä vähäisempää. Kouvolalaisten liikunta-aktiivisuus noudattelee valtakunnallisen LIITU 2018 tutkimuksen tuloksia.
Noin puolet vastaajista harrastaa urheilua jossain seurassa. Kaikista kyselyyn vastanneista tytöistä 56% ja pojista 48% ilmoitti harrastavansa liikuntaa urheiluseurassa. Jos seuraharrastaminen loppui, oli yleisin syy muut kiinnostuksen kohteet ja se, että harrastaminen vei liikaa aikaa.
Liikkumista eniten rajoittavia asioita olivat lasten ja nuorten mielestä jaksamattomuus, ajan puute ja harrastamisen kalleus. Ulkoisista tekijöistä liikkumista rajoittivat eniten liikuntapaikkojen kaukainen sijainti, sopivan liikuntapaikan puute, liikuntapaikkojen kunto ja tiedon puute mahdollisuuksista.
Käytetyimpiä liikuntapaikkoja olivat kävely- ja pyörätiet. Vähintään puolet kouvolalaisista lapsista ja nuorista kulki koulumatkansa kävellen tai pyöräillen ympäri vuoden.
Kolme neljästä vastaajasta oli vähintään melko tyytyväinen Kouvolan liikuntamahdollisuuksiin. Kun vastaajia pyydettiin nimeämään kaksi liikuntapaikkaa, jotka he rakentaisivat tai kunnostaisivat ensimmäisenä Kouvolassa, nousi kolmen kärkeen uimahalli, jäähalli ja urheilu- tai pallokenttä.
Toisaalta kannatusta sai lajien kirjo ja matala kynnys päästä kokeilemaan uusia lajeja:
Enemmän eri lajien harrastusmahdollisuuksia ja niille sopivia tiloja.
Erilaisia liikuntaryhmiä, joissa ei ole tasovaatimuksia, vaan esimerkiksi viikoittain kävisi ryhmä kokeilemassa jotakin uutta urheilulajia tms.
Nurmikentät ja pallopelivälineet koulupihalle olivat kaikissa vastaajaryhmissä toivotuin asia, joka lisäisi vastaajien mielestä heidän liikkumistaan kouluaikana. Alakoululaiset toivoivat lisäksi temppupaikkoja, esteratoja sekä kiipeilyseiniä- ja telineitä ja pallopelivälineitä. Myös muita kehittämisehdotuksia esitettiin:
Oisi enemmän liikkatunteja viikossa.
Että koulussa olisi sisävälkkiä liikuntasalissa kaikkia kivoja leikkejä.
Motivoitaisiin oppilaita harrastamaan ja liikkumaan omalla ajalla esimerkiksi lukiossa antamalla kurssi jos harrastaa esimerkiksi 4 kertaa viikossa.
Suosituimmat ja trendikkäimmät liikuntaharrastukset olivat lasten ja nuorten mielestä eri voimistelulajit ja jalkapallo, mutta ikäluokkien välillä oli joitain eroja. Jos saisi valita kaksi uutta liikuntaharrastusta, valitsisivat alakouluikäiset jalkapallon ja voimistelun lisäksi todennäköisimmin kiipeilyn, uinnin tai hevosurheilun. Yläkoululaisten toivotuimmat liikuntaharrastukset olivat voimistelu, moottoriurheilu ja tanssi. Toisella asteella kolmen suosikeiksi nousivat kuntosali, moottoriurheilu ja kamppailulajit.
Yläkoulu-, lukio- tai ammattikouluikäinen etsii tietoa Kouvolan liikuntapalveluista ja -paikoista ensisijaisesti sosiaalisen mediasta, mahdollisesti myös kaupungin verkkosivuilta. Tieto voi kulkea lisäksi koulun henkilökunnan kautta. Sähköposti, ilmoitustaulu tai esitteet eivät tavoita laajaa joukkoa nuoria.
Koululaisten liikuntakysely toteutettiin syys-lokakuussa 2019 ja se kohdistettiin Kouvolan oppilaitosten 3. ja sitä ylempien luokkien oppilaille. Kyselyyn vastasi 2900 kouvolalaista lasta ja nuorta.
Tulokset antavat arvokasta tietoa koululaisten ja opiskelijoiden liikuntakäyttäytymisestä, mikä edistää liikuntapalveluiden kehittämistä sekä parempaa päätöksentekoa. Lisäksi tuloksista saadaan tärkeää tietoa valtakunnallisen Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu -toiminnan kehittämiseen Kouvolassa. Ohjelmissa on tavoitteena lisätä liikettä koulupäivään eri tavoin ja siten edistää koululaisten ja opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja viihtymistä koulussa.
Kysely on osa laajempaa liikuntaselvitystä, jossa on aikaisempina vuosina tehty erilliset kyselyt täysi- ja varhaisikäisten liikuntakäyttäytymisestä sekä liikuntaseurojen toimintaedellytyksistä.
Voit tutustua kyselyraporttiin tarkemmin kaupungin verkkosivulla www.kouvola.fi/kyselyt.
Lisätietoja: Marika Peltonen, liikuntakoordinaattori, marika.peltonen@kouvola.fi, 020 615 8436, www.kouvola.fi/kyselyt