Talous tasapainoon – tulevaisuuden palveluverkkoa rakentamassa
Väestön väheneminen ja sitä kautta verotulojen merkittävä pienentyminen, hyvinvointialueuudistuksen jälkeiset valtionosuusleikkaukset sekä työllisyyden hoidon kasvaneet kustannukset heijastuvat Kouvolan kaupungin talouteen. Väestö vähenee ja ikääntyy. Alle kouluikäisten lasten määrä on vähentynyt vuodesta 2009 peräti 40%. Maantieteellisesti laajassa kaupungissa on kuntaliitoksen jäljiltä edelleen raskaat palveluverkot. Rakenteellisia muutoksia, joilla vastataan väestökehitykseen, tarvitaan.
Palvelut, jotka ovat osa tulevaisuuden palveluverkkoa, ovat laadukkaita ja tilat ja rakennukset vastaavat nykyajan vaatimuksia. Optimaalinen palveluverkko edellyttää tiivistämisen lisäksi myös investointeja, jotka tuottavat käyttötaloussäästöjä sekä lisäävät elinvoimaa.
Kunnat saavat tulonsa kunnallis- ja kiinteistöveroista, yritysten maksamista veroista, valtionosuuksista, rahoitustuotoista sekä oman toiminnan myynti- ja maksutuloista sekä avustuksista.
Kouvolan väestö vähenee ja ikääntyy. Koko Suomen tasolla väestö keskittyy muutamiin kasvukeskuksiin ja syntyvyys on alhainen. Kouvolan kaupungin väestömäärä on vähentynyt kuntaliitoksen syntymisestä 12% eli noin 10 500:lla. Tällä on väistämättä vaikutuksia kaupungin palveluverkkoon. Vähenevä väestö alentaa kaupungin tulorahoituksen pohjaa, joten palvelut on mitoitettava asukasmäärään sekä käytettävissä olevaan tulorahoitukseen.
Alle kouluikäisten lasten määrä on vähentynyt vuodesta 2009 peräti 40%. Peruskouluikäisten lasten määrä on vähentynyt kuntaliitoksen alusta 24 % (2006 lasta).
Lapsimäärän huomattava vähentyminen aiemmista vuosista vaikuttaa merkittävästi koulujen ja päiväkotien määrään.
Sote-uudistuksen myötä kaupungin saamat valtionosuudet vähentyvät olennaisesti. Tämä johtuu sote-kustannusten merkittävästä kasvusta vuonna 2022, joka vaikuttaa vähentävästi Kymenlaakson kuntien ja etenkin Kouvolan valtionosuuksiin. Hyvinvointialueuudistuksesta johtuvat valtionosuuden vähennykset jäävät tällä hetkellä pysyvästi rasittamaan kuntien taloutta. Tilanne johtaa osassa kuntia kohtuuttomiin talouden tasapainottamisvaatimuksiin, ja on uhkana, että ne eivät selviydy lakisääteisistä velvoitteistaan.
Tämän takia Kouvolan kaupungin on sopeutettava toimintaansa, jotta talous saadaan tasapainoon. Talouteen on löydettävä pysyvästi yli 20-25 miljoonan säästöt vuoteen 2027 mennessä, vaikka kaupungin talous ilman sote-kulujen vaikutusta on ollut kohtuullisessa kunnossa.
Lähipalvelut kahdeksassa taajamassa
Kouvolassa on kuuden kunnan jäljiltä edelleen raskas palveluverkko, jota järkevöittämällä saadaan toimivammat ja kustannustehokkaammat palvelut maantieteellisesti laajaan kaupunkiin.
Kouvola on uudistanut palvelujaan ja palveluverkkojaan jo usean vuoden ajan. Julkisuuteen tästä työstä nousevat yleensä säästöt ja lakkautukset, mutta tavoitteena on aina myös kehittää palveluja. Palvelut, jotka ovat osa tulevaisuuden palveluverkkoa, ovat laadukkaita ja tilat ja rakennukset vastaavat nykyajan vaatimuksia. Kouvolan on tehtävä kahta asiaa samanaikaisesti: tasapainotettava talouttaan ja rakennettava tulevaisuuttaan. Kehittämistoimien tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että kaupungilla on tulevaisuudessa enemmän resursseja palveluiden järjestämiseen.
Turvaamme saavutettavat palvelut kahdeksassa suurimmassa taajamassa: Elimäki, Inkeroinen, Jaala, Kouvolan keskusta, Koria, Kuusankoski, Myllykoski sekä Valkeala. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi: varhaiskasvatus, alakoulut, kirjastot ja kuntopolut sekä lähiliikuntapaikat. Osa palveluista järjestetään tulevaisuudessa keskitettyinä. Tämä koskee erityisesti laajaa väestöpohjaa palvelevia toimintoja, kuten jäähalleja ja uimahalleja. Palvelujen saavutettavuudella tarkoitetaan sekä fyysistä ja digitaalista saavutettavuutta.
Tiukassa taloustilanteessa tarkastellaan palveluverkkojen lisäksi myös muita kaupungin toiminnan osa-alueita: avustukset, kiinteistöt, palvelujen tuottamistavat, henkilöstökustannukset, taksojen ja maksujen korotukset, myyntivoitot, rahoitustuotot ja verotulot sekä digitalisaation hyödyt.
Kaupungin toimialat tarkastelevat palveluja kokonaisuutena suhteessa väestömäärään ja siihen missä kouvolalaiset asuvat. Palveluverkkoselvityksissä on mietitty, missä mitäkin palveluja tuotetaan – osa edelleen lähellä kuntalaista, mutta osa palveluista keskitettynä alueille, missä suuri joukko kuntalaisia on.
Palveluverkkoselvitykset on tehty mm. varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, leikkipaikoista ja liikuntapalveluista. Kouvolan kaupunginvaltuusto päätti palveluverkkojen päälinjoista 2019. Osa päätöksistä on jo viety käytäntöön ja työ jatkuu. Myös viime vuosien poikkeustilat ovat osaltaan vaikuttaneet palveluverkkouudistusten läpivientiin.
Kouvolan palveluverkko on edelleen raskas kuuden kunnan liitoksen jäljiltä, eikä se vastaa väestön tulevia palvelutarpeita. Väki vähenee ja vanhenee, mikä edellyttää muutoksia myös palveluverkkoon. Palvelut, jotka ovat osa tulevaisuuden palveluverkkoa, ovat laadukkaita ja tilat ja rakennukset vastaavat nykyajan vaatimuksia.
Kouvolan kaupunki haluaa kehittää kiinteistönpitoaan kestävästi, pitkäjänteisesti ja kaupungin taloutta tukevaksi. Toimitilaohjelma linjaa suuntaviivat kohti kestävää kiinteistöomaisuuden hallintaa. Tavoitteena on keskittyminen oman palvelutuotannon tiloihin. Kaupungin vuonna 2023 hallinnassa olevasta tilakannasta myydään tai puretaan 53,3 %. Tavoitteena on vähentää tilakantaa n. 25 000 m2 vuodessa, vuoteen 2032 mennessä 180 000m2. Kaupunki keskittyy oman palvelutuotannon tilakannan hallinnointiin, ulkoisten käyttäjien tilat myydään, puretaan tai siirretään konsernin sisäisesti. Purkamalla huonokuntoisia rakennuksia ja myymällä kaupungille tarpeettomia kiinteistöjä vähennetään tehokkaasti sekä korjausvelkaa että ylläpitokuluja.
Kouvolan kaupunki on mukana RAKEL – Rakennusten elinkaaren jatkaminen uutta käyttöä kehittämällä -hankkeessa. Sen tavoitteena on löytää uusia käyttötarkoituksia vajaakäyttöisile tai tyhjilleen jääneille, edelleen käyttökelpoisille rakennuksille. Olemme mukana myös rakennusten purkujätteen uudelleenkäyttöä edistävässä CIRCAIDE-hankkeessa.
Tasapainoinen talous mahdollistaa investoinnit. Kaupunki toteuttaa investointeja, jotka tuovat käyttötaloussäästöjä, lisäävät elinvoimaa ja vähentävät kiireisintä kiinteistöjen korjausvelkaa. Kaupunkistrategian mukaisesti investoidaan merkittävästi lapsiin ja nuoriin. Kahteen päiväkotiin, kolmeen kouluun ja kahteen monitoimitaloon sijoitetaan 10 vuoden ajanjaksolla yhteensä noin 150 miljoonaa euroa.
Urheilupuiston aluetta uudistetaan. Uusi uimahalli valmistuu keväällä 2027, teatterin laajennus ja peruskorjaus on hyvässä vaudissa ja moinitoimiareenaa päästään rakentamaan syksyllä 2026.
Kouvolan on tehtävä kahta asiaa samanaikaisesti: tasapainotettava talouttaan ja rakennettava tulevaisuuttaan. Kehittämistoimien tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että kaupungilla on tulevaisuudessa enemmän resursseja palveluiden järjestämiseen. Keskustan parantaminen palvelee koko Kouvolaa. Myös elinvoimanäkökulma on tärkeä, koska tiukasta tilanteesta huolimatta kaupungin pitää kehittyä. Ilman kehittyvää keskustaa kaupungin taloudellinen pohja heikkenee entisestään.
