Alkuvuosi 2019 on tuonut meille Kouvolaan -kuten koko Suomeenkin- monenlaisia hyvinvoinnin haasteita. Huolimatta toimintaympäristöämme riepottelevista monenlaisista myrskyistä ja muutoksista, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu säilyy kunnilla. Haluamme hyvinvoinnin monialaisen työryhmän taholta tuoda tässä blogissa esille Kouvolassa tehtävää hyvinvointityötä sekä siihen liittyviä ajankohtaisia aiheita. Hyvinvoinnin työryhmän jäsenet julkaisevat kirjoituksia kukin vuorollaan. Hyvinvointikoordinaattorina sain aloitusvuoron.
Hyvinvoinnin edistämisen saralla Kouvolassa on parhaillaan tekeillä monia asioita. Yksi esimerkki konkreettisista toimista löytyy Kauppakeskus Valtarista, jossa sijaitseva matalan kynnyksen Terveys- ja hyvinvointipiste Virtaamo muutti helmikuussa suurempiin tiloihin. Samalla sen toiminta laajeni, kun Kouvolan kaupunki ja Kymsote yhdistivät voimansa. Avajaisia ja uutta toimintaa suunnitellaan innolla. Kurkistamaan voi mennä milloin vaan, aukioloajat löytyvät kaupungin verkkosivuilta Voi hyvin –sivun linkeistä.
Kouvolassa valmistellaan laajaa Hyvinvoinnin kasvu –ohjelmaa vuosille 2020-2023. Ohjelmassa nostetaan esille tärkeitä painopisteitä ja kehittämisen kohteita sen tiedon perusteella, mitä väestöstä ajantasaisesti saadaan, yhdistettynä siihen, mitä asukkaat itse ovat tuoneet esille. Lisäksi huhtikuussa valmistuu Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti, jossa kerrotaan tarkemmin siitä, mihin suuntaan hyvinvoinnin suhteen on Kouvolassa menty vuonna 2018. Siinä tarkastellaan eri palveluissa tehtyjä toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin. Usein kysytään, mitä merkitystä näillä raporteilla on asukkaille?
Otan esimerkin hyvin ajankohtaisesta ilmiöstä. Viime vuonna hyvinvointikertomuksen vuosiraportin yhteydessä Kouvolassa nousi esille eri ikäisten kokema yksinäisyys. Yksinäisyys on tämän päivän yhteiskunnassa yleistä, ulkopuolelle jääminen satuttaa ja yksinäisyys voi tuntua jopa pelottavalta. Kouluterveyskyselyssä vuodelta 2017 tuli ilmi kouvolalaisten lasten ja nuorten kokema yksinäisyys: etenkin lukioissa opiskelevista tytöistä lähes joka viides tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Lapsi tai nuori kokee, että hän ei kuulu muiden joukkoon tai hänellä ei ole läheisiä ystäviä. Osalla yksinäisyyden kokeminen on väliaikaista, mutta osalla vaarana on syrjäytyminen ja monet liitännäisongelmat, kuten päihteiden käyttö ja mielenterveyden horjuminen. Myös ikäihmisten kohdalla yksinäisyys nousi esille; Kouvolassa kotihoidon asiakkaista yli viidennes koki yksinäisyyttä viime vuonna. Sosiaalinen eristäytyneisyys voi altistaa monille vakaville sairauksille, joten uusien toimintatapojen kehittäminen sosiaalisen osallistumisen mahdollistamiseksi on monestakin syystä tarpeellista.
Asian noustua esille perustettiin yhdistysten ja järjestöjen kanssa työryhmä, jossa pohdittiin, miten ilmiöön voitaisiin vaikuttaa ja yksinäisyyttä helpottaa. Työryhmä järjesti teeman ympärille talven aikana kaksi tapahtumaa. Nuorten yksinäisyyteen liittyviä toimia suunniteltiin nuorisopalveluiden edustajien kanssa. Kuntalaisilta kysyttiin asukaskyselyssä ideoita yksinäisyyden helpottamiseksi. Myös paikallislehti nosti teeman esille. Tuli tunne, että asia koettiin yhteisesti tärkeäksi ja että työtä jatketaan. Jatkossa uudet aluetoimikunnat mahdollistavat sen, että asukkaat voivat kehittää omien asuinalueidensa toimia yksinäisyyden helpottamiseksi.
Yksinäisyys on ongelmana on niin laaja ja monisyinen, että kokonaisvaltaista ratkaisua on tuskin lyhyellä aikavälillä saatavissa. Voimme kuitenkin aloittaa myös pienemmillä toimenpiteillä. Tartutaan asiaan sekä kaupungin suunnitelmissa ja toimenpiteissä, että omassa elämässämme huomioimalla naapureitamme ja heitä, jotka ehkä kaipaavat kaveria tai juttuseuraa. Pienilläkin teoilla on merkitystä.
“Tuhannen kilometrin matka alkaa yhdellä ainoalla askeleella.”
-Japanilainen sanonta-
Valoisaa kevättä!
Tarja Alamattila, hyvinvointikoordinaattori