Kouvola kantaa yhteiskuntavastuunsa ja säästää energiaa eri tavoin. Myös kotitaloudet voivat säästää energiaa. Sähkön kulutuksen vähentäminen etenkin talven kulutushuippujen aikaan vähentää sähköpulan riskiä.

Tälle sivulle kootaan tietoa ja perusteluita Kouvolan kaupungin energiansäästötoimenpiteistä sekä vinkkejä energiansäästöön. Löydät sivulta kootusti myös kaikki energiansäästöön liittyvät uutiset ja artikkelit. Muista myös vinkata, jos löydät energiasyöpön kaupungin kiinteistöistä. Linkin löydät alempaa sivulta.

Keinot energian säästämiseksi syys- ja talvikaudella 2022-2023

  • Kiinteistöjen automaatiosäätöjen ja ilmanvaihdon tehostaminen
  • Kiinteistöjen sisälämpötilojen alentaminen pääosin 20 °C asteeseen
  • Lämmitystapamuutokset
  • Tilatehokkuus ja tilojen kylmentäminen
  • Ulkovalaistuksen säätö ja rajoittaminen
  • Inkeroisten uimahalli avataan 2.1.2023
  • Urheilupuiston uimahalli suljetaan 1.11. ja avataan 31.1.2023
  • Valkealan uimahalli suljetaan 2.1.2023 ja avataan 1.8.2023
  • Lumon Areenan pikkujää suljetaan 1.11.2022 alkaen ja avataan syyskaudella 2023
  • Lehtomäen tekonurmikenttää ei lämmitetä tulevana talvikautena
  • Inkeroisten jäähalli suljetaan 1.3.2022 ja avataan syksyllä kaudeksi 2023-2024
  • Liikuntatilojen sisälämpötila pyritään pitämään 18–20 °C:ssa
  • Tilatehokkuus kaikkien liikuntahallien kohdalla
  • Uima-altaiden lämpötilan lasku +26 °C:een
  • Uimahalleissa päällä yksi sauna per puoli
  • Vauvauintien keskittäminen Kuusankosken uimahalliin
  • Kiinteistöjen ulkovalot pois yöaikaan
  • Luistelualueiden, kuntoratojen, hiihtolatujen valaistus pois, aloitetaan hiihtokaudella
  • Tekonurmikentillä valaistus päällä vain varattujen harjoitusten ja pelien aikana
  • Kuusankosken tekojäätä ei oteta käyttöön kaudella 2022–2023
  • Saviniemen palloiluhallin sisälämpötilan alennus viidellä asteella lämmityskauden ajaksi
Kaavio pörssisähkön hintakehityksestä 2021–2022. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Energiansäästötoimet purevat – energiankulutus on kääntynyt laskuun

Tehdyt toimenpiteet ovat alkaneet tuottaa tulosta, ja kaupungin energian kulutus on kääntynyt laskuun.

Syyskuussa kaupungin sähkön kulutus edellisvuoteen verrattuna vähentyi 11%, kaukolämmön 16% ja maakaasun 11%. Lokakuussa vastaavat luvut olivat: sähkön kulutus -13%, kaukolämpö -18% ja maakaasu -6%. Tehtyjen energiasäästötoimenpiteiden säästö euroina on nyt runsaat 470 000 €.

Kaupungin energiankulutusta seurataan n. 80 merkittävimmän rakennuksen osalta reaaliaikaisesti. Niistä saadaan kulutustiedot sähkön, kaukolämmön ja kaasun osalta. Kaukolämmön ja maakaasun kulutus normeerataan eli huomioidaan säävaihtelu eri vuosina. Katuvalaistukset eivät kuulu seurannan piiriin.

Jää- ja vesiurheilua voi edelleen harrastaa Kouvolassa

Päätökset tilapäisten sulkujen osalta on tehty niin, että kaupungissa on edelleen jäähalleja ja uimahalleja sekä kuntalaisten että seurojen käytössä. Kouvolan neljästä uimahallista pidetään avoinna hallit, jotka pystyvät palvelemaan kattavasti kaikkia käyttäjäryhmiä, erityisesti lapsia ja nuoria sekä liikuntarajoitteisia.

Esimerkiksi Urheilupuiston uimahalli suljetaan, koska halli ei palvele liikuntarajoitteisia. Inkeroisten ja Valkealan uimahallit sen sijaan ovat liikuntaesteettömiä ja vuorottelevat sulkuaikana, jotta käytössä on koko ajan yksi esteetön uimahalli liikuntarajoitteisille.

  • Kuusankosken uimahalli pidetään avoinna koko talven ajan, koska uimahallissa pidetään viikonloppuisin vauvauinteja ja pikkuallas voidaan lämmittää erikseen. Lisäksi pikkuallas on kooltaan monikäyttöinen ja tarvittaessa jaettavissa eri käyttäjille.
  • Auki pidettävien uimahallien aukioloaikoja laajennetaan ja palveluita muokataan uudelleen. Esimerkiksi Kuusankosken uimahallissa järjestetään lapsille ja nuorille kahden tunnin hyppyaika viikossa, jolloin radat vapautetaan hyppääjien käyttöön. Tarkemmista yksityiskohdista tiedotetaan erikseen.
  • Kaupungin neljästä jäähallista suljetaan Inkeroisten jäähalli, koska siinä on pienimmät kävijämäärät muihin halleihin verrattuna.
  • Kaupunki huomioi koulujen liikuntatuntien sekä urheiluseurojen tarpeet ja jakaa vuoroja jää- ja vesiurheilun osalta uudelleen junioripainotteisesti, jotta lasten ja nuorten liikuntaharrastukset kärsisivät vähiten tässä hankalassa tilanteessa. Esikoululaisten ja koululaisten uimaopetus pyritään siirtämään toisiin halleihin tai korvaaviin ajankohtiin.
  • Hyvinvoinnin lisäämiseksi ja liikunnan harrastamisen ylläpitämiseksi kaupunki kannustaa omatoimiseen liikkumiseen ja panostaa talvikaudella ulkoliikuntapaikkoihin tavanomaista enemmän sääolosuhteet huomioiden.
  • Sulkuajat pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi tekemällä niiden aikana tarvittavia vuosihuoltoja ja mahdollisia remontteja.

Bongaa energiasyöppö

Oletko bongannut energiasyöpön kaupungin kohteista ja kiinteistöistä? 
Voit auttaa maksimoimaan kaupungin energiasäästöt ja ilmiantaa bongauksesi tästä linkistä.


Vinkkejä energiansäästöön – jotta energiaa riittää meille kaikille.

Energian säästäminen on aina järkevää. Säästää voi saunomalla ripeästi, lyhentämällä suihkuaikaa ja alentamalla kodin lämpötilaa.


Sähköpulan uhka on tulevan talven kylmimpinä kuukausina todellinen. Parhaiten niiltä pystytään välttymään säästämällä sähköä huippukulutuksen aikaan: yleisesti arkisin 8-10 sekä 16-18.

Tiesitkö? Kiinteistön lämpöenergiasta noin 40 % kuluu lämpimään käyttöveteen. Ja suurin osa lämpimästä käyttövedestä kuluu peseytymiseen. Kiinnitä huomiota suihkuaikoihin, ja pidä ne lyhyinä. Vältä veden turhaa juoksutusta. Sulje suihku saippuoinnin ajaksi. Säädä suihkun tehoa pienemmälle.

Motivan Astetta Alemmas -energiansäästökampanjan kuva "Astetta lyhyempi suihku". jossa kiharapäinen nuorimies kurkistaa suihkukopista.

Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella merkitsee viisi prosenttia pienempää energiankulutusta. Siksi säätötoimet pienentävät suoraan myös lämmityslaskua. Alenna huonelämpötilaa asuinhuoneista yhdellä asteella. Alenna reilusti lämpötilaa kaikista aputiloista (rappukäytävistä, varastoista, autotalleista) sekä asuinhuoneista, joita ei käytetä aktiivisesti. Vähennä terassien, parvekkeiden ja viherhuoneiden ulkolämmittimien käyttö minimiin. Älä pidä ovia ja ikkunoita auki tarpeettomasti. 

Sähkösauna on energiasyöppö. Kertalämmitteinen sähkökiuas on kodin ylivoimaisesti eniten kuluttava yksittäinen sähkölaite. Suurinta tuhlausta on saunan pitäminen lämpimänä tyhjillään. Lyhennä saunan päällä oloaikaa ja vähennä saunomiskertoja. Suosi yhdessä saunomista. Laske saunan lämpötilaa. Energiatehokkain saunan lämpötila on 70–80 °C. Saunan lämmittäminen 100 °C:een nostaa sähkönkulutusta 20–30 %. Älä pidä kiuasta kuumana turhaan. Mene saunaan heti, kun se on lämmin.     Sammuta kiuas viimeistään heti, kun poistut saunasta, tai mieluiten jo saunomisen aikana. Jälkilämpö ja ilmanvaihto riittävät kuivattamaan saunan.  

Kaikki tarvitaan talkoisiin ! Vinkkejä energiansäästöön löydät Motivan Astetta Alemmas -kampanjasivulta.

Sähköpulaan varautuminen

Sähköpulan uhka kylmimpinä talvikuukausina on mahdollista. Varaudu poikkeukselliseen talveen ajoissa. Lisätietoa varautumisesta löydät 72 tuntia sivustolta.


Taustaa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa on monine heijastevaikutuksineen johtanut energian hinnan epävakauteen ja huimaan nousuun. Vaikka Suomen suoraa energiariippuvuutta Venäjästä on onnistuttu vähentämään olennaisesti, on sekä kaasun, polttonesteiden että sähkön hinta noussut ennennäkemättömällä tavalla.

Energian hinta noussut erittäin voimakkaasti tammikuusta 2021 syyskuuhun 2022• Maakaasun hinta +851 prosenttia (27,24 €/MWh → 231,89 €/MWh)• Sähkö +511 prosenttia (5,12 snt/kWh → 26,15 snt/kWh).

Tilapalvelujen arvion mukaan vuoden 2022 osalta energiakustannusten budjettiylitys on yli viisi miljoonaa euroa mikäli nykyisellä kulutuksella jatketaan. Huomioiden, että ylitys saattaa olla vielä paljon isompi, ylitys on arvioitu tiedossa olevin hinta-arvioin (Q4 arvio: kaasu 233,6 e/MWh, sähkön hinta perustuu Venin 15.09. antamaan uuteen arvioon) ja kulutus perustuu 2021 lukemiin.

Viime kuukausina on erityisesti sähkön hintakehitys ja saatavuus tulevana talvikautena Suomessa noussut keskustelun ytimeen. Niin kansalaisille kuin yrityksille ja julkisen sektorin toimijoille on syntynyt ja syntymässä huomattavia lisäkustannuksia omantoimintansa energiahuoltovarmuuden turvaamisessa.

Energiakriisissä on monta näkökulmaa

  • Energian hinnan kallistuminen
  • Energian ostamiseen ja myyntiin liittyvät muutokset (erityisesti Venäjänkauppaan liittyen)
  • Energian tuottamisen ja käyttämisen tapojen muutokset (esimerkiksi maakaasun käytön väheneminen, Euroopassa käytöstä poistettujen ydinvoimaloiden uudelleen käyttöön ottaminen)
  • Riskit energian loppumisesta (esim. maakaasun toimitusvaikeudet, sähköpula)
  • Riskit laajoihin sähkökatkoihin (esim. kyberhyökkäys kantaverkkoon)

Päivitetty 5.12.2022

Sivun alkuun