Me suomalaiset rakastamme metsiä. Se on meillä verissä ja syvällä sielussa. Monet vanhat sananlaskumme liittyvät metsiin: ei näe metsää puilta, vierivä kivi ei sammaloidu, homma meni metsään jne. Taloudellisestikin sanotaan, että elämme metsistä. Ei siis ihme, että metsä- ja luontoympäristöllä on vaikutusta meihin sekä fyysisesti että psyykkisesti. Metsä vaikuttaa terveyteemme, ja vaikutuksia on tutkittu myös tieteellisesti.
Kirjoitin tätä blogia ennen koronaviruksen aikaansaamia liikkumisrajoituksia. En arvannut, että metsässä liikkuminen nousee näin isoksi asiaksi, näin arvaamattoman nopeasti. Mutta nyt olemme maailmanlaajuisesti siinä tilanteessa, että luonto on se ympäristö, joka tarjoaa meille mahdollisuuden poistua neljän seinän sisältä. Olemme siis onnekkaita verrattuna esimerkiksi monien suurkaupunkien asukkaisiin.
Tässä maailmantilanteessa metsän terveysvaikutukset nousevat aivan uuteen mittakaavaan ja arvoon. Meillä täällä Kouvolassa on onni päästä lähes takapihalta lataamaan akkujamme ja löysäämään kiristyneitä hermojamme luonnon keskelle. Jokainen meistä tuntee metsän rauhoittavan vaikutuksen, mutta vaikutuksia on viime vuosina myös tutkittu paljon.
Hoitotyön tutkimussäätiön v. 2020 julkaisemassa 48 tutkimuksen yhteenvedossa todettiin, että metsäympäristö vähentää masennusoireiden esiintymistä, alentaa systolista ja diastolista verenpainetta ja alentaa sydämen sykettä. Luontoympäristön hyvinvointivaikutukset ilmenevät stressin lievittymisenä, mielialan kohenemisena, sosiaalisen yhtenäisyyden ja osallisuuden tunteen vahvistumisena, fyysisen aktiivisuuden lisääntymisenä sekä immuunijärjestelmän tehostumisena. Jo 15 minuuttia luontoympäristössä saa vaikutuksia aikaan.
Metsien terveysvaikutuksia voidaan hyödyntää niin virkistys-, kuntoutus- kuin terveydenhoidon tarkoituksissa. Kintterön terveysmetsään Päijät-Hämeen keskussairaalan viereen tullaan rakentamaan noin kilometrin pituinen esteetön reitti, jossa on mahdollista järjestää tuettua toimintaa luonnon voimalla. Sipoossa on lähdetty rohkeasti miettimään aivan uudenlaista toimintamallia: siellä lääkäri tai sairaanhoitaja kirjoittaa potilaalle lähetteen ohjattuun metsäryhmään osana stressin, masennuksen tai aikuistyypin diabeteksen hoitoa. Edellä mainittu vaatii sekä irrottautumista vanhoista ajatusmalleista että ihmisen huomioimista kokonaisuutena. Kun tiedämme esimerkiksi mielenterveyshäiriöiden yleisyyden, tuntuu tämän tyyppinen malli kiinnostavalta. Pienilläkin investoinneilla voidaan saada merkittäviä terveyshyötyjä kustannustehokkaasti, jos terveydenhuollon kustannuksia saadaan samalla pienentymään. Kouvolassa varhaiskasvatus on ollut edelläkävijä luonnon hyödyntämisessä Metsäeskari -ryhmillään. Metsäeskarissa oppiminen ja leikkiminen tapahtuvat luonnossa, kaikissa luonnon olosuhteissa ympäri vuoden.
Hyvällä kaupunki- ja ympäristösuunnittelulla voidaan asuinalueiden, päiväkotien ja koulujen, senioriasuntojen ja sairaaloiden ympäristöissä tuoda luonto lähelle ja helposti saavutettavaksi. Samalla voidaan lisätä kaiken ikäisten kuntalaisten arkiliikkumista ja edistää terveyttä ja hyvinvointia. Asia nostetaan meilläkin esille tänä vuonna, kun Kouvola pääsi mukaan valtakunnalliseen Kansanterveyttä metsästä -hankkeeseen. Em. aiheiden lisäksi pohditaan erilaisten metsien hyödyntämistä Kouvolassa. Uskon, että liikkeelle päästään viimeistään syksyllä.
Toivon, että kuntalaiset yhä useammin menisivät metsään voidakseen paremmin. Se on hieno mahdollisuus, varsinkin nyt kun jaksamistamme monella tapaa koetellaan. Nyt tarvitaan voimaa vaikean ajan ylikäymiseen, ja kaikki voimanlähteet on otettava käyttöön. Yksi niistä voi olla metsä.
Tarja Alamattila, hyvinvointikoordinaattori