Kouvolan työllisyys- ja yrityspalvelut pitävät hallituksen kehysriihen työllisyyttä tukevia päätöksiä osin kannatettavina ja oikeansuuntaisina. Kokonaisuutta arvioidaan kuitenkin myös kriittisesti, sillä kokonaisrahoitus työllisyyden hoitoon supistuu edelleen.
Pääministeri Orpon (kok) hallituksen viimeinen kehysriihi on saatu päätökseen. Kehysriihessä päätetään valtiontalouden tulevan neljän vuoden (2027–2030) menokehyksistä. Kuntien työllisyyspalvelujen näkökulmasta kehysriihi on tärkeä, koska siellä päätetään mm. työllisyyspalvelujen, kuntien valtionosuuksien ja erilaisten tukien ja avustusten tulevista tasoista ja ehdoista.
Rakentamisen vauhdittaminen ja nuorten työllistymisen tukitoimet tervetulleita
Erityisesti rakentamisen vauhdittamiseen tähtäävät päätökset ovat tervetulleita alueille, joilla suhdannetilanne on ollut haasteellinen ja investointien liikkeelle saaminen on keskeistä työllisyyden kannalta.
Myönteisenä asiana Kouvolassa nähdään myös panostukset nuorisotyöttömyyden vähentämiseen. Kouvolassa on korkea nuorisotyöttömyys, ja nuorten kiinnittyminen koulutukseen ja työelämään on ratkaisevan tärkeää koko alueen elinvoimalle ja pitkän aikavälin työllisyyskehitykselle.
Hallitus vahvistaa vuoden 2026 alussa käyttöönotetun nuorten työllistymissetelin rahoitusta. Työllistymissetelillä pyritään helpottamaan nuoren työllistymistä yrityksiin. Lisäksi korkean nuorisotyöttömyyden kaupungeissa sekä kuudessa suurimmassa kaupungissa toteutetaan yksityistä ja kolmatta sektoria hyödyntäviä pilotteja, joissa kokeillaan uusia toimintamalleja nuorten työnhakijoiden tukemiseen. Pilotti on herättänyt suurta kiinnostusta Kouvolan työllisyys- ja yrityspalveluissa.
Uusia toimia myös pitkäaikaistyöttömien tukemiseksi
Myös pitkäaikaistyöttömien aseman parantamiseksi lanseerattu osaamisseteli ansaitsee Kouvolan näkökulmasta kiitoksen. Osaamissetelin avulla pitkäaikaistyötön voi hankkia täydennyskoulutusta. Mahdollisuus hankkia osaamista joustavasti ja yksilöllisen tarpeen mukaan voi aidosti tukea työllistymistä ja työmarkkinoille palaamista.
Samoin uusi työvoimapoliittinen avustus, jonka avulla eniten tukea tarvitseva työtön voi saada kokonaisvaltaisempaa tukea ja edetä suunnitellusti työllistymispolullaan, on Kouvolan työllisyys- ja yrityspalvelujen mielestä hyvä ja tarpeellinen avaus.
Kokonaisrahoitus työllisyyden hoitamiseksi jää vajaaksi
Samaan aikaan Kouvolan työllisyys- ja yrityspalvelut suhtautuvat kehysriihen päätöksiin myös kriittisesti. Moni linjaus jää vaikutuksiltaan pitkälti kosmeettiseksi, sillä kokonaisrahoitus työllisyyden hoitamiseen supistuu edelleen. Erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät käytännön mahdollisuuksia tukea heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia – juuri niitä henkilöitä, jotka tarvitsevat rinnalla kulkevia palveluja ja moniammatillista tukea.
”Kehysriihen linjausten myötä työllisyyspalveluiden rahoitus kapenee merkittävästi: järjestöleikkausten ohella kuntouttavan työtoiminnan lakkautus vähentää matalan kynnyksen työelämävalmiuksia tukevia palveluja”, sanoo monialaisen työllistämisen päällikkö Jari Lindström.
Lisäksi Kouvolassa olisi toivottu, että osaamissetelin käyttöönoton yhteydessä koulutukseen, itsensä kehittämiseen ja osaamiseen panostaminen olisi selkeämmin irrotettu kuntien vastuulle jäävistä työmarkkinatuen kuntaosuuksista eli niin sanotuista sakkomaksuista. Nykytilanteessa kunnille syntyy edelleen taloudellisia kannustinloukkuja, jotka eivät tue pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä ja vaikuttavaa työllisyyspolitiikkaa.
”Työllisyyden parantaminen edellyttää todellisia panostuksia, ei pelkästään uusia instrumentteja. Kunnilla pitää olla taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset tukea asukkaitaan kouluttautumaan ja työllistymään, ei pelkoa lisäkustannuksista”, työllisyysjohtaja Sami-Pekka Kalliokoski toteaa.
Kouvolan työllisyys- ja yrityspalvelut seuraavat kehysriihen päätösten jatkovalmistelua tarkasti ja ovat valmiita tekemään yhteistyötä valtion ja muiden toimijoiden kanssa, jotta päätökset saadaan käännettyä käytännössä aidosti työllisyyttä ja alueellista elinvoimaa vahvistaviksi teoiksi.