Kaupunginvaltuusto käsittelee kokouksessaan 15.11. Laajaa Hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa 2021–2025. Raportissa nousevat esiin työttömyyden vähentyminen, nuorten päihteiden käytön vähentyminen ja liikunnan lisääntyminen, ja toisaalta eri ikäryhmien yksinäisyyden ja psyykkisen kuormittuneisuuden lisääntyminen. Toimenpiteitä asukkaiden osallisuuden vahvistamiseksi on lisätty mm aluetoimikuntien perustamisen myötä.
Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Vähintään kerran valtuustokaudessa on tehtävä laajempi hyvinvointikertomus. Arviointi perustuu valtakunnallisiin hyvinvointi-indikaattoritietoihin, kaupungin omista järjestelmistä saatuun sekä kuntalaisilta kerättyyn tietoon.
Kauden 2017–2020 aikana positiivista kehitystä on tapahtunut monella suunnalla. Lasten ja nuorten liikunnan määrä on lisääntynyt aina varhaiskasvatuksesta toisen asteen opiskelijoihin ja samanaikaisesti päihteiden käyttö on vähentynyt. Myös ahdistuneisuus, yksinäisyys ja koulukiusaaminen on kyseisellä ajanjaksolla vähentynyt. Työikäisten osalta työttömyyden lasku valtuustokauden kolmelta ensimmäiseltä vuodelta on merkittävää. Ikääntyneiden osalta on edetty hyvin kohti tavoiteltua palvelurakenteen muutosta, jossa kotona asumista tuetaan sinne vietävillä palveluilla ja omaishoidettavien osuus on säilynyt tasaisena. Kouvolan hyvä turvallisuustilanne koskettaa kaikkia ikäryhmiä. Liiketurvallisuuden osalta sekä henkilövahinko-onnettomuudet että niissä kuolleiden määrä on vähentynyt merkittävästi.
Haasteitakin Kouvolasta löytyy. Lapsilla ja nuorilla on heikko fyysinen toimintakyky ja ylipainoisten osuus on kasvanut. Vaikka muun muassa ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat kokonaisuudessa vähentyneet, sukupuolten väliset erot ovat merkittävät. Tytöillä sekä ahdistuneisuuden että yksinäisyyden kokemus on huomattavasti yleisempää kuin pojilla.
Kouvolalaisilla työikäisillä lihavuus, alkoholin liikakäyttö ja mielenterveyden ongelmat ovat korkealla tasolla. Sukupuolten väliset erot ovat suuria: miehillä alkoholin liikakäyttö on selvästi yleisempää ja naisilla vastaavasti mielenterveyden haasteet. Ikäihmisten kohdalla yksinäisyys näyttäytyy yhtenä keskeisenä haasteena. Merkittävä negatiinen kehityskulku koko väestön kannalta on Kouvolan väestömäärän voimakas väheneminen erityisesti lasten ja nuorten sekä työikäisten osalta.
Indikaattorituloksissa eivät vielä näy koronan vaikutukset, mutta niitä on laajassa hyvinvointikertomuksessa arvioitu tämän hetkisen tiedon mukaan erikseen. Koronan laajemmat vaikutukset hyvinvointiin ovat nähtävissä pidemmän ajan kuluttua.
Hyvinvointisuunnitelmassa esitetään toimenpiteet uudelle valtuustokaudelle. Negatiiviset kehityskulut nousevat erityisiksi kehittämiskohteiksi. Samalla on kiinnitettävä huomiota positiivisiin kehityskulkuihin ja jatkaa niitä toimenpiteitä, joilla nämä muutokset on saavutettu. Toimenpiteitä suunniteltaessa tulee huomioida niiden vaikutukset eri väestöryhmiin esimerkiksi päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin avulla. Näin pyritään vahvistamaan haavoittuvassa asemassa olevien hyvinvointia ja vähentämään hyvinvoinnin polarisoitumista, jota korona on osaltaan lisännyt.
Lisätietoja:
Tarja Alamattila, hyvinvointikoordinaattori, tarja.alamattila@kouvola.fi, 020 615 7483