Yhdessä jalkoja taivuttamatta

Joustavaa esi- ja alkuopetusta toteutetaan eri paikoissa eri tavoin. Näin homma käy Napalla.

Teksti: Harri Mannonen Kuvat: Misa Kannos

Luokanopettaja Maarit Salo ja Napan ekaluokkalaisia.

Oppitunti alkoi. Kaukalossa Napan lastentalon pihalla olevassa kaukalossa oli kymmenen lapsen ryhmä esikoululaisia sekä eka- ja tokaluokkalaisia.

– Tämä leikki on “kehot keikkuvat”, sanoi varhaiskasvatuksen opettaja Päivi Tani.

Sitä leikittiin pareittain. Toinen sanoi, mitä tehdään, ja sitten tehtiin.

Ekaluokkalainen Viljo Hänninen ja eskari Leevi Pakkanen olivat pari.

– Nosta polvea neljä kertaa, Viljo sanoi.

Molemmat nostivat polvea muutaman kerran.

– Avaa tarrat ja laita kiinni, Viljo sanoi ja avasi kenkiensä tarrat.

– Tämä on aika helppo, Leevi sanoi.

Se, että Napalla leikittiin näin perjantaiaamuna elokuussa 2021, juontui perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuodelta 2014.

SIIRTYMINEN ESKARISTA KOULUUN TAPAHTUU SAMASSA RAKENNUKSESSA

Opetussuunnitelman perusteissa sanotaan: “Lapsen siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä esiopetuksen ja alkuopetuksen henkilöstön kesken.”

Tätä yhteistyötä tehdään nimikkeellä joustava esi- ja alkuopetus eli JEA. Sen piiriin kuuluvat esikoululaiset ja peruskoulun eka- ja tokaluokkalaiset.

Kouvolassa JEA aloitettiin syksyllä 2018. Kaikki koulut toteuttavat sitä omalla tavallaan.

– Kaikilla on omat olosuhteet, sanoo Korian koulun rehtori Sinikka Kytömäki.

– Toimintaa joudutaan peilaamaan koko ajan sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen opetussuunnitelmaan.

Napan koulu on Korian koulun toinen toimipiste. Luokat 1C ja 2C toimivat Napan lastentalossa.

Napan lastentalossa toimii myös Napan päiväkoti.

– Kun koulu on samassa rakennuksessa, siirtyminen eskarista kouluun ei ole niin jännittävää kuin monessa paikassa on, sanoo Kati Taipale.

Hän on varhaiskasvatusyksikön johtaja Napan päiväkodissa.

Benjamin Runtti juoksee, Leevi Pakkanen hänen takanaan.

Oppilaat odottavat JEA-tunteja.

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN NÄKYY LUOKAN SEINÄLLÄ

Maarit Salo on luokanopettaja Napalla.

– Pystyn tutustumaan tuleviin ekaluokkalaisiin jo JEA-toiminnan kautta, hän sanoo.

– Oppilaat odottavat JEA-tunteja. He nauttivat siitä, että he saavat olla eri-ikäisten kanssa.

Uuden opetussuunnitelman mukaisesti JEA:ssa painotetaan laaja-alaista osaamista eli “tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta”.

Laaja-alaisen osaaminen on jaettu seitsemään osa-alueeseen. Ne ovat näkyvissä ohessa, mutta myös Maarit Salon 1C-luokan seinällä.

– Arjen tilanteessa voidaan pysähtyä niiden kohdalle, Salo sanoo.

Eskareita sekä eka- ja tokaluokkalaisia on Napalla yhteensä reilut neljäkymmentä.

JEA-tunteja varten heidät jaetaan neljään ryhmään.

Opettajia on mukana neljä – kaksi päiväkodista ja kaksi koulusta. Heistä kukin pitää erilaisen oppitunnin samasta teemasta.

Teemoja ovat muun muassa liikenneturvallisuus, tunnetaidot ja Suomi.

LEEVI LISÄSI VAIKEUSASTETTA KEHOT KEIKKUVAT -LEIKISSÄ

Joustavan esi- ja alkuopetuksen eli JEA:n tunteja on Napalla kaksi viikossa. Sama teema kestää kaksi viikkoa eli neljä oppituntia. Niiden aikana jokainen ryhmä osallistuu kerran kunkin opettajan pitämälle tunnille.

Tämän syyslukukauden teemoja ovat muun muassa liikenneturvallisuus, tunnetaidot ja Suomi. Elokuun lopulla teemana olivat kaveritaidot.

Päivi Tanin ohjaamassa ryhmässä niitä opeteltiin liikunnallisilla ja yhteistoiminnallisilla ulkoleikeillä, muun muassa kehot keikkuvat -leikillä.

Kun Viljo Hänninen avasi kengän tarrat ja laittoi ne uudelleen kiinni, hänen parinsa Leevi Pakkanen piti sitä aika helppona hommana. Niinpä Leevi lisäsi vaikeusastetta.

– Laitetaan tarrat näin, hän sanoi ja kumartui taivuttamatta jalkojaan.

Viljokin kumartui jalat suorina.

Aada Avikainen vie Viljo Hännistä kottikärryssä.

Laaja-alaisen osaamisen alueet

Näitä alueita ovat vuosiluokilla 1–9:

  1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen.
  2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu.
  3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot.
  4. Monilukutaito.
  5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen.
  6. Työelämätaidot ja yrittäjyys.
  7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Lähde: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.

Artikkeli on julkaistu 22. syyskuuta 2021 ilmestyneessä Kouvolan kaupungin tiedotuslehdessä 3/2021.

Sivun alkuun