Kouvolan kaupunki laajentaa lomarakennuspaikkojen käyttötarkoitusta tietyillä alueilla, jotta vakituista ranta-asutusta voidaan lisätä. Muuan muassa etätöiden lisääntyminen on lisännyt ranta-asumisen suosiota, mikä saattaa houkutella kaupunkiin uusia asukkaita.
Yleiskaavapäällikkö Marko Luukkonen vastaa viiteen kysymykseen ranta-asumisesta kaavoituksen näkökulmasta. Lisää tietoa ranta-asumisen mahdollisuuksista Kouvolassa löytyy kaupungin verkkosivuilta.
Mitä ranta-asuminen tarkoittaa kaavoituksen näkökulmasta?
– Pääsääntöisesti asumista korkeintaan 200 metrin päässä vesistöstä. Joillakin alueilla rantayleiskaava voi ulottua kauemmaskin.
Kuinka paljon ranta-asuminen voi lisääntyä Kouvolassa?
– Rannoilla on voimassa olevissa kaavoissa noin tuhat asuinrakennuspaikkaa. Niistä noin 500 on asuttu vakituisesti. Sen lisäksi on kyläalueilla joitakin rakennuspaikkoja.
–Nyt meillä on meneillään kaavoja, jotka suunnilleen tuplaa asuinrakennuspaikkojen määrän. Aikojen saatossa kaavojen päivitysten myötä siihen tulee vielä ehkä tuhat lisää.
Miksi ranta-asumisen edistämiseen tarvitaan uusia kaavoja tai kaavamuutoksia?
– Rannat on jo kaavoitettu 70–80-prosenttisesti. Maankäyttö on ratkaistu 2000-luvun alussa vallinneissa olosuhteissa. Ne kaavat on tarkoitettu pääasiassa loma-asumiseen.
– Sen jälkeen ajatusmaailma on muuttunut. Heti kohta 2000-luvun alun jälkeen alkoi nousta esille ajatus kakkosasumisesta, ja nyt erityisesti etätyöt ovat nostaneet asian enemmän esille.
Miten ranta-asumisen edistämisessä edetään?
– Kymijoen varressa on rantayleiskaavan laatiminen käynnissä kahtena eri hankkeena Anjalasta aina Pyhäjärvelle asti.
– Vuodenvaihteessa lähti käyntiin ensimmäinen laajempi rantayleiskaavan päivitys. Se ulottuu Voikkaalta Jaalan kirkonkylän ympäristöön, jopa Kimolaan asti.
– Ei ole enää niinkään kyse siitä, että tulisi uusia rakennuspaikkoja, vaan erikseen päätettävällä alueella olemassa olevien lomarakennuspaikkojen käyttötarkoitusta laajennetaan vakituisen asumisen suuntaan.
– Asumista pyritään mahdollistamaan alueilla, jotka sijoittuvat edullisesti suhteessa taajamiin, päätiestöön ja kyliin.
Hyötyykö kaupunki taloudellisesti, jos ranta-asuminen lisääntyy?
– Siitä on vaikea sanoa mitään täsmällistä. Toisaalta asukkaille pitää järjestää palveluja, esimerkiksi koulukyydit ja vanhustenhuolto. Toisella puolella ovat tuotot, esimerkiksi kunnallisverotuotot.
– Mikään kunta ei varmaankaan pelastu ranta-asumisella, mutta ei myöskään uppoa kustannusten suohon.
Juttu on luettavissa alkuperäisessä muodossaan Kouvolan kaupungin asukaslehdestä 1/2021. Alkuperäisestä jutusta muutettu ingressi sekä lisätty lisätietolinkit.