Suomessakin suuntaus on kasvattaa tavarajunien kokoa. Ensimmäisiä kilometrin juna on jo nähty. Näin pitkien junien käsittely vaatii usein sen pilkkomista pienempiin osiin. Kouvolan RRT-terminaalialueella niiden lastaus ja purku voidaan tehdä kokonaisena.

Euroopassa pisimmät junat ovat 740 m pitkiä. Yleisesti junien pituus vaihtelee 400-600 m välillä. Suomessa yleinen tavarajunan pituus on 400-740m m. Vain Kaakkois-Suomen rataverkolla liikkuu yli kilometrin pituisia junia.

Pitkiä konttijunia käytetään Venäjälle ja Aasiaan suuntautuvissa rautatiekuljetuksissa.

Suuret junakoot nostavat kuljetuskapasiteettia Suomen rautateillä. Pituuden tuomaa hyötyä syö kuitenkin vaihtotyöt ja junien pilkkominen pienemmiksi operointia varten. Pilkkominen voi tapahtua kaukana lastauspaikasta. Tämä aiheuttaa edestakaista liikennettä ja ylimääräistä työtä ja kustannuksia.

Pitkät junat liikkuvat vain Kaakkois-Suomessa

Suomen valtio on panostanut merkittävästi tavaraliikenteen rataverkkoon Kaakkois-Suomessa, jotta 1100 m junien käsittely kokonaisena on mahdollista. Venäjän liikenteessä käytetään yleisesti hyvin pitkiä tavarajunia.

Suurin osa itärajan yli tulevasta tavaraliikenteestä kulkee Vainikkalan raja-aseman kautta, jossa on uudistusten jälkeen kuusi yli kilometrin pituista raidetta. Valtio investoi myös Kouvola RRT:n rakentamiseen. Valmistuessaan pitkien junien rautatie- ja maantieterminaali tarjoaa kilpailukykyisen lastaus- ja purkupaikan operaattoreille kaikille toimijoille avoimella open access -periaatteella.

Kaakkois-Suomi on rataliikenteessä erityisasemassa, sillä muualla Suomessa ei yli kilometrin pituisilla junilla voi operoida. Junien akselipaino voi olla 25 tonnia, kun se yleisesti on 22,5 tonnia.

Väyläviraston karttakuva Suomesta, josta käy ilmi tavaraliikenteen kuljetusvirrat rautateillä.
Tavaraliikenteen suurimmat rahtimäärät liikkuvat väleillä Kotka – Kouvola ja Kouvola – Luumäki.

Päivitetty 29.2.2024

Sivun alkuun