Junakoot kasvavat – pitkiä raiteita tarvitaan

Pitkiä konttijunia käytetään Venäjälle ja Aasiaan suuntautuvissa rautatiekuljetuksissa.

Suomessakin suuntaus on kasvattaa tavarajunien kokoa. Ensimmäisiä kilometrin juna on jo nähty. Näin pitkien junien käsittely vaatii usein sen pilkkomista pienempiin osiin. Kouvolan RRT-terminaalialueella niiden lastaus ja purku voidaan tehdä kokonaisena, kun intermodaaliterminaali valmistuu vuoden 2022 lopulla.

Suuret junakoot nostavat kuljetuskapasiteettia Suomen rautateillä. Pituuden tuomaa hyötyä syö kuitenkin vaihtotyöt ja junien pilkkominen pienemmiksi operointia varten. ”Junat pilkotaan usein esimerkiksi kahdensadan metrin pätkiin, jotta niitä voidaan käsitellä. Pilkkominen voi tapahtua kaukana lastauspaikasta. Tämä aiheuttaa edestakaista liikennettä ja ylimääräistä työtä ja kustannuksia”, toteaa RRT projektipäällikkö Tero Valtonen.

Suomen valtio on panostanut merkittävästi tavaraliikenteen rataverkkoon Kaakkois-Suomessa, jotta 1100 m junien käsittely kokonaisena on mahdollista. Venäjän liikenteessä käytetään yleisesti hyvin pitkiä tavarajunia. Suurin osa itärajan yli tulevasta tavaraliikenteestä kulkee Vainikkalan raja-aseman kautta, jossa on uudistusten jälkeen kuusi yli kilometrin pituista raidetta. Valtio investoi myös Kouvola RRT:n rakentamiseen. Valmistuessaan pitkien junien rautatie- ja maantieterminaali tarjoaa kilpailukykyisen lastaus- ja purkupaikan operaattoreille kaikille toimijoille avoimella open access -periaatteella.

Pitkät junat liikkuvat vain Kaakkois-Suomessa

”Kaakkois-Suomi on rataliikenteessä erityisasemassa, sillä muualla Suomessa ei yli kilometrin pituisilla junilla voi operoida. Lisäksi täällä junien akselipaino voi olla 25 tonnia, kun se yleisesti on 22,5 tonnia”, sanoo Kouvola Innovationin liikenne- ja infra-asiantuntija Timo Pöntinen.

Valtio on investoinut paljon Kaakkois-Suomen rataverkkoon, jossa liikkuu eniten tavaraliikenteen tonneja raiteilla. Parhaillaan valtio investoi Luumäki-Imatra sekä Kouvola-Kotka välien parantamiseen. Kouvola-Kotka/Hamina -hankkeen tavoitteena on parantaa liikennöinnin täsmällisyyttä ja nostaa rataosan kapasiteettia. Tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan muun muassa nostamalla radan akselipainoa 25 tonniin. Luumäki-Imatra -kehittämishankkeen 1. vaihe sisältää mm. peruskorjausta, lisäraidetta ja akselipainon nostamista.
”Kaikki nämä toimet parantavat edelleen Kaakkois-Suomen kilpailukykyä raideliikenteessä”, Timo Pöntinen painottaa.

Väyläviraston karttakuva tavaraliikenteen kuljetusvirroista 2019. Kouvola-Vainikkala ja Kouvola-Kotka väleillä liikkuu eniten tavaratonneja Suomessa.

Euroopassa pisimmät junat ovat 740 m pitkiä. Yleisesti junien pituus vaihtelee 400-600 m välillä. Suomessa yleinen tavarajunan pituus on 400-740m m. Vain Kaakkois-Suomen rataverkolla liikkuu yli kilometrin pituisia junia. Ne ovat tulevaisuudessa tarpeen, sillä tavaraliikenteen suurimmat rahtimäärät liikkuvat väleillä Kotka – Kouvola ja Kouvola – Vainikkala.

Rautatie- ja maantieterminaali -hanke Kouvola RRT (Rail and Road Terminal) on osa Kouvolan logistiikka-alan ja terminaalitoimintojen kehittämistä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Kouvolaan rakentuu moderni, eri kuljetusmuotoja yhdistävä intermodaaliterminaali. Siitä tulee kuin satama sisämaahan. Toimintaa operoi hallinnointiyhtiö satamayhtiön tavoin. Terminaalin arvioitu käyttöönotto on v. 2023. Sen koko on n. 42 ha ja kokonaiskustannusarvio on 39,3 milj. €, josta Kouvolan kaupungin osuus on n. 27 milj. €. Väylävirasto rahoittaa hanketta n. 4,4 milj. € ja EU n. 7,9 milj. €.