Ruletti, blackjack, bingo, lotto, pokeri, raaputusarvat ja vedonlyönti. Suomalaiset pelaavat paljon. Meistä 80 prosenttia on pelannut jotain rahapeliä edellisen vuoden aikana. Netissä tapahtuva pelaaminen on kasvattanut suosiotaan perinteisempien pelien rinnalla, mutta eniten pelataan lottoa sekä raha-automaatteja. Toisille pelaaminen on mukavaa ajanvietettä, toisia se ei kiinnosta lainkaan ja toisille se on toimintaa, joka on vaikeasti hallittavissa tai lopetettavissa.
Rahapelaamiseen liittyvät riippuvuudet ovat kasvussa. Suurin osa suomalaisista pelaa maltilla, mutta puoli miljoonaa ihmistä pelaa riskirajoilla. Pelituotoista neljännes tulee ongelmapelaajilta. Rahapeliongelman syntyyn vaikuttavat geneettinen perimä, yksilölliset ja psyykkiset olosuhteet eri elämänvaiheissa, sosiaalinen ympäristö sekä pelien saatavuus. Rahapelaamisesta aiheutuu sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä haittoja. Usein haitat koskevat pelaajan itsensä lisäksi myös hänen lähipiiriään.
Tutkimusten mukaan nopeatempoiset pelit, voiton suuri todennäköisyys ja mahdollisuus voiton uudelleen pelaamiseen välittömästi, lisäävät riskiä rahapeliongelmien ilmenemiseen. Pelaamista lisää tutkitusti myös peliautomaattien sijoittelu keskeisille paikoille ja kulkureiteille. Hyviksi ehkäiseviksi keinoiksi on sen sijaan havaittu pelikoneiden sijoittaminen erillisiin tiloihin, joissa edellytetään tunnistautumista sekä pankkikorttiin asennettava maksurajoitus. Pelisaleihin voi pyytää itselleen sisäänpääsykiellon ja jos ongelma on netissä pelaaminen, voi pelitilit ja pelisivustot sulkea sekä asentaa esto-ohjelmia tietokoneelle ja puhelimeen. Suomalaista rahapelijärjestelmää leimaa siis hämmentävä paradoksi: samanaikainen halu ylläpitää rahapelituottoja sekä vähentää ja ehkäistä rahapelihaittoja.
Kouvolan kaupunki on mukana uudessa Yhteispelillä! -hankkeessa, jota koordinoi A-klinikka. Hankkeessa kehitetään eri toimijoiden yhteistoimintaan perustuva rahapelihaittojen ehkäisyn toimintamalli. Pelaajille ja läheisille kehitetään tieto- ja tukipalveluja sekä tuetaan sote-ammattilaisten tiedon ja osaamisen lisääntymistä. Uskon, että nämä edistävät palvelurakenteiden kehittymistä Kouvolassa. Käytännössä nämä kehittämisen painopisteet ovat mm. riski- ja ongelmapelaamisen kartoitusta, pelaajien ja läheisten ammattitaitoisempaa kohtaamista, apu- ja tukipalveluista tiedottamista sekä asiakastyössä tehtävän seurannan edistämistä.
Mitä aikaisemmin ongelma huomataan, sitä vähäisemmäksi haitat jäävät ja pelaaja saa avun ongelmasta toipumiseen. Mitä rahapelejä pelaat? ja Kuinka usein pelaat? ovat kaksi kysymystä, jotka kertovat paljon rahapelaamisesta. Niiden avulla voi arvioida pelaamista, pelitapoja ja sitä, sisältääkö pelaaminen riskejä. Kysymykset voi esittää itselleen, läheiselleen tai työssään kohtaamalleen asiakkaalleen. Jos tavoittaisimme riskipelaajat ennen kuin pelaaminen kääntyy ongelmalliseksi, olisi siitä etua niin yksilölle, yhteiskunnalle kuin pelaajan läheisillekin.
Kun kyse on rahapelaamisesta voi aina joku voittaa. Mutta useimmiten hävitään ja menetetään.
Laura Sillanpää, ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori