6.–8.9.2019 Keskusta-puolue. Ensimmäinen blogiviikko.

Kaupunki isännöi Keskusta-puoleen johdon vastaanottoa perjantai-iltana kaupungintalolla ja tämän lisäksi vein kaupungin tervehdyksen varsinaiseen puoluekokoukseen.

Kouvolalle oli tärkeää saada puoluekokous kaupunkiin. Vaikka tämä kokous oli vain päivän mittainen, tuli paikalle 2739 ilmoittautunutta osallistujaa. Taksiliikenne lauantaina oli jatkuvaa virtaa, joten ainakin yksi yrittäjäsektori hyötyi tapahtumasta. Moni keskustalainen kertoi myös piipahtaneensa Kouvolan yöelämässä ennen kokousta perjantai-iltana, joten toivottavasti ravintolaelämäkin sai keskustalaista piristystä perjantai-iltaansa, myös taloudellisessa mielessä. Kouvola sai myös mediassa huomiota myös kansallisella tasolla kokouskaupunkina.

Minä tunnen oloni hyvin kotoisaksi keskustalaisten keskuudessa. En tiedä, johtuuko se perhetaustastani. Suurin osa keskustalaisista ministereistä on tuttuja jo vuosien takaa ja se helpottaa asioiden hoitoa ja keskinäistä kanssakäymistä. Meidän tulee hyödyntää myös se tosiasia, että meillä on nyt vuoden ajan kaksi keskustalaista ministeriä vaalipiiristämme. Kävin kummankin ”oman” ministerimme kanssa hyvät keskustelut perjantain ja lauantain aikana. Meillä on paljon yhteistä edunvalvontaa työn alla.

Puoluekokouksessa oli omat herkät hetkensä, varmasti jokaiselle osallistujalle. Olin itse paikalla alkutunnit, kuullen vielä tuolloin istuvan puheenjohtaja Sipilän kiitospuheen keskustalaisille.

Sipilä antoi viiden kohdan ohjelistan ”testamenttinaan” tämän hallituksen ehkä suurimpaan haasteeseen eli työllistämiseen. Pyrin kirjaamaan ne puheesta ylös: 1) Paikallisen sopimisen vahvistaminen. 2) Uusi sopimus yhteiskunnan ja vahvempaa sosiaaliturvaa tarvitsevien kesken Saksan malliin. 3) Osatyökykyisten työllistämisen helpottaminen. 4) EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnan asteittainen poistaminen. 5) Tuottavuuden parantaminen panostamalla tutkimukseen ja kehittämiseen.

Minun herkkä hetkeni oli Sipilän puheen viimeiset kiitokset. Siinä tuli esille hänen oma uskonsa, mikä on varmasti kannattanut häntä vaativan tehtävän vaikeina hetkinä. En voinut olla huomaamatta tuona hetkenä Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan kostuneita silmiä vierelläni.

Tänään sunnuntaina yritin myös koota hieman ajatuksiani siitä, miten tämä päiväkirjablogini on vastaanotettu. Suoraa ja kannustavaa palautetta ovat antaneet erityisesti nuoremman polven kouvolalaiset päättäjät. Lisäksi olen saanut paljon sähköposteja, joissa on otettu kantaa kirjoituksiini hyvin rakentavasti ja kiitelty kirjoittamistani. Olen lukenut näitä viestejä ja pohtinut niiden sisältöjä. Aika ei riitä niihin vastaamiseen, mutta idun varsia niistä saan oman työni pohdintaan. Paikallislehden nimettömissä olen sitten saanut enemmän ”kuraa niskaani”, mutta näillä virkamiesvuosilla mitaten olen jo valitettavasti joutunut hyväksymään sen, että nämä nimettömät kommentoijat pystyvät lähinnä loan heittoon, mutta rakentavia ratkaisuja kaupungin kehittämiseen sieltä ei ole tullut täällä Kouvolassakaan. Onko se niin, että nimettömänä sitä ihminen helpommin rupeaa ilkeäksi tai haluaa loukata? En tiedä. Toisaalta sanan- ja ilmaisun vapauttahan se on tuokin johonkin rajaan asti.

Ensi viikolla meillä on Kouvolassa turvallisuuskonferenssi ja lauantaina kaikille avoin turvallisuusareena. Toivotan teidät kaikki blogiani lukevat lämpimästi tervetulleiksi lauantaina turvallisuusareenaan kaupungintalolle.

Marita Toikka
Kaupunginjohtaja
Kouvolan kaupunki

Muut blogikirjoitukset löytyvät täältä