Keskustojen elinvoima Suomessa on laskenut Elävät kaupunkikeskustat ry:n tiedotteen mukaan 7,6 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Kouvolassa laskua on ollut vain 0,93 prosenttia, mitä voi pitää merkittävänä, sillä 39 keskustan tarkastelussa vain Hämeenlinna, Rovaniemi, Tikkurila ja Loimaa säilyttivät elinvoimansa. Tulokseen vaikuttavat kaupan rakennemuutos keskustojen ulkopuolisine kauppakeskuksineen sekä verkkokaupan vaikutukset kuluttajakäyttäytymiseen.
Elinvoimaluku lasketaan kauppojen ja ravintoloiden sekä tyhjien tilojen lukumäärän perusteella ja on siten hyvin herkkä mittari. Kouvolassa vapaiden liiketilojen määrä on laskenut vuoden takaisesta vain kahdella siitäkin huolimatta, että muotikaupan liikkeitä on poistunut keskustasta. Vuonna 2018 vapaita liiketiloja oli keskustassa 54 kpl ja vuonna 2019 52 kpl.
Liiketilojen jakamiset osiin ovat lisänneet Kouvolan keskustan liikepaikkojen kokonaismäärää kymmenellä kolmessa vuodessa. Vuonna 2016 liiketiloja oli keskustassa yhteensä 381 kpl ja vuonna 2019 yhteensä 391 kpl. Joidenkin liiketilojen osalta on suositeltavaa harkita kokonaan uutta käyttötarkoitusta.
Kouvolan elinvoimalukua heikentää lauantailiikkeiden määrä
Useimmat keskustasta poistuneet liikkeet ovat olleet myös lauantaisin avoinna. Osa tilalle tulleista uusista on avoinna vain arkisin. Vuodessa myös muita pitkään keskustassa toimineita liikkeitä on muuttanut aukiolojaan siten, että ne sulkevat lauantaisin ovensa. Lauantailiikkeiden osuus kokonaismäärästä vaikuttaa elinvoimalukuun merkittävästi. Osa ketjuliikkeistä siirtää palvelunsa pienemmissä kaupungeissa verkkokauppojen varaan. Jos lauantain kaupallista tarjontaa ei saada nousuun, saattaa se vaikuttaa koko keskustan kaupalliseen vetovoimaan ja pidemmällä aikavälillä kaikkien keskustaliikkeiden myyntien kehitykseen.
Manskin jalankulkumäärät kasvussa
Seurantatietojen mukaan jalankulkulukemat Kouvolassa Manskin kävelykadulla ovat nousussa. Vuonna 2017 Keskikadun risteyksessä sijaitseva mittauspiste oli suurelta osin Manskin katuremontin keskellä ja jalankulkijamäärät laskivat. Vuonna 2018 katuremontin valmistuminen, uuden suihkulähteen käyttöönotto sekä uusi kausivalaistus ovat nostanee kävelijämääriä selvästi edellisvuodesta ja kasvu näyttää jatkuvan kuluvana vuonna. Nämä näyttävät uudistukset ovat osaltaan lisänneet ihmisten kiinnostusta kaupunkikeskustaa kohtaan.
Säällä on suuri merkitys varsinkin tapahtumien kävijämääriin ja Kouvolassa ollaankin aloittamassa sään vaikutusten selvittämistä kaupunkikeskustan jalankulkumääriin.
Kouvolan keskustan liikkeissä myönteistä kehitystä – seurantayritysten myynnin muutosprosentti plussalle
Kouvolan keskustan myynnin muutosprosentin seurannassa olevien yrityksien yhteiset keskiarvot ovat nousseet kolmen perättäisen kuukauden osalta selvästi plussalle. Tulos on toki vain viitteellinen pienen otannan takia. Vuonna 2016 koko vuoden muutosprosentti oli +2,02, vuonna 2017 -3,23 ja vuonna 2018 -1,35. Tammi-, maaliskuun 2019 myyntien muutosprosentin keskiarvo oli +9,27. Kesän myynteihin toivotaan vaikutusta mm. Kouvolan Asuntomessuista.
Keskusta-asumisella elävyyttä lisää
Myönteisen kehityksen ylläpitämiseksi Kouvolassa kaupunkikeskustaa pyritään elävöittämään lisäämällä asumisen mahdollisuuksia ja sen myötä luontaista asiointia keskustassa. Täydennysrakentamisen mahdollisuuksia on kaavoituksen keinoin lisätty mm. Halkotorilla ja Kalevankadulla. Keskusta-alueen tiiveydellä on selvä yhteys kaupalliseen tarjontaan sekä kaupungin veto- ja elinvoimaan. Elävät kaupunkikeskustat ry suosittaa, että neliökilometrille sijoittuu noin 10 000 asukasta.
Lue myös Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK) julkaisema tiedote Suomen kaupunkikeskustojen elinvoimaisuuden kehityksestä 2018-2019.
Lisätietoa
Reijo Saksa, asiantuntija, kaupunkikeskustan kehittäminen, 020 615 1273, reijo.saksa@kinno.fi
Hannu Tylli, tekninen johtaja, 020 615 8570, hannu.tylli@kouvola.fi