Perusopetuksella on suuri merkitys oppilaan hyvinvoinnin turvaajana ja tukijana myös poikkeusoloissa. Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja kehittyy. Etäopetuksessa lasten tuen varmistaminen on tavallista haasteellisempaa.
Jos lapsen koulunkäynnistä tai hyvinvoinnista herää huolta, niin opettaja ottaa yhteyttä huoltajiin.
Oppilaiden oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan tarvittaessa opetuksellisin tai oppilashuollollisin toimenpitein tai heille ohjataan koulunkäynninohjaajan tukea. Heille voidaan tarjota myös oppilashuollon palveluita, joita ovat koulukuraattorin, koulupsykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut. Koulunkäynnin tukea annetaan kolmiportaisen prosessi kautta: oppilas on joko yleisen, tehostetun tai erityisen tuen oppilas. Kaikki erityisen tuen piirissä olevat oppilaat ovat oikeutettuja lähiopetukseen.
Lähiopetuksessa olevien oppilaiden kanssa toimitaan lähes normaalisti, myös tuen tarjonnassa. Joitakin palveluita, kuten oppilashuollon palveluita, he voivat kuitenkin saada etänä. Etäopetuksessa tuen varmistaminen tuo omat haasteensa.
– Etäyhteydellä on vaikeampaa ohjata oppilasta ja kenties myös havainnoida oppilaan tarpeita tai motivaation puutetta. Käytettävät etäopetusvälineet eivät välttämättä palvele lapsen tarpeita, kasvun tuen päällikkö Pirjo Piiroinen Kouvolan kaupungilta kertoo.
Kotoa voi joskus olla vaikea myös löytää rauhallista työskentelypaikkaa tai aikuista, joka auttaisi tai rajaisi lapsen toimintaa.
– Tilanne on se, että aina ei löydy edes ruokaa. Myös perheen aikuisilla voi olla ongelmia, jolloin voimavaroja lapsen tukemiseen ei ole. Koulun henkilöstön velvollisuus on havainnoida myös etäopetuksessa olevien oppilaiden hyvinvointia ja tarkkailla heikkoja signaaleja.
Ensin aina yhteys vanhempiin – lisäapua haetaan tarvittaessa
Jos lapsen koulunkäynnistä tai hyvinvoinnista herää huolta, niin ensimmäiseksi Piiroinen neuvoo opettajia aina ottamaan yhteyttä huoltajiin ja selvittämään huolen aihetta.
– Tarvittaessa jo tässä keskustelussa voidaan sopia toimenpiteistä, joilla lapsen tilannetta voidaan helpottaa: voidaan esimerkiksi ohjata koulukuraattorille, vähentää opiskelutehtäviä tai sopia koulutehtävien tiiviimmästä ohjauksesta.
Aina tilanne ei kuitenkaan ratkea, vaan keskustelussa voi ilmetä lisää huolenaiheita. Tällöin voidaan huoltajan kanssa sopia siitä, että haetaan apua vaikkapa perheneuvolasta, lapsiperhepalveluiden perhetyöstä tai lastensuojelusta.
Opetushenkilöstö ja oppilashuollon edustajat tekevät yhdessä moniammatillista arviointia ja tarvittaessa ohjaavat palveluiden piiriin. Joissakin tapauksissa huoltaja ei näe huolen aihetta, eikä ole valmis hakemaan apua. Näissä tilanteissa työntekijät ja viranhaltijat ovat velvoitettuja tekemään lastensuojeluilmoituksen, jossa huoli lapsesta jätetään lastensuojelun arvioitavaksi.
Koulun toimijat jatkavat edelleen oppilaan tukemista tavoitteena lapsen tilanteen helpottuminen ja avun saaminen. Huolen aihe on myös se, että oppilaan opinnot eivät etene tukitoimista riippumatta tai häntä ei tavoiteta. Joissakin tilanteissa yhteyttä huoltajiinkaan ei saada etäopetuksen aikana. Näissä tilanteissa asia on vietävä viivyttelemättä lastensuojelun arvioitavaksi, eli on tehtävä lastensuojeluilmoitus.
– Poikkeusolojen aikana yhteistyö Kymsoten kanssa on entistä tärkeämpää. On välttämätöntä, että tuemme heikoimmassa asemassa olevia, jotta syrjäytymiskierteeltä vältytään, Piiroinen sanoo.
Lisätietoja:
Kasvun tuen päällikkö Pirjo Piiroinen, pirjo.piiroinen(at)kouvola.fi, puh. 020 615 6026.