Mitä valtuustokaudella 2017-2021 on saatu aikaan? – strategiatavoitteiden seuranta koottu raporttiin

Loppuraportti Kouvolan kaupunkistrategian toteutumasta valtuustokaudella 2017-2021 on valmistunut. Raportissa tarkastellaan kaupunkistrategian päämäärien toteutumista. Elinvoiman, hyvinvoinnin ja kaupungin statuksen kasvua arvioidaan niille asetettuihin tavoitteisiin ja mittareihin eli indikaattoreihin nähden. Raporttiin on koottu myös lukuisa määrä tavoitteiden toteutumista tukevia konkreettisia tekoja. Koronapandemialla on ollut merkittävä vaikutus mm. joukkoliikennemäärien vähenemiseen ja pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymiseen.

Elinvoiman kasvun keskeisiä mittareita ovat mm. yritysten ja työpaikkojen määrä, yritysten liikevaihto, kaupungin hankintojen paikallisuus, valmistuneet asunnot sekä työllisyystilanne. Puolet elinvoiman kasvuun liittyvistä indikaattoreista on menossa oikeaan suuntaan. Vuodelle 2023 asetettu tavoite on saavutettu yritysten liikevaihdon, hankintojen paikallisuusasteen ja työllisyyden suhteen. Yritysten ja työpaikkojen lukumäärän osalta on hienoista kasvua, mutta silti ollaan vielä kaukana vuoteen 2030 asetetuista tavoitearvoista.

Hyvinvoinnin kasvun keskeisiä mittareita ovat mm. asukasmäärä ja väestörakenne ja lapsiperheiden osuus, joukkoliikenteen käyttö, koettu terveys sekä liikuntaa harrastamattomien osuus, opiskelijoiden määrä ja koulutuksen ulkopuolella olevien osuus.

Opiskelijoiden lukumäärä, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24 vuotiaiden osuus ja koettu terveys on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Useat hyvinvoinnin kasvutekijät ovat kuitenkin menossa huonoon suuntaan: asukasmäärä on vähentynyt vuosi vuodelta ja ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa. Joukkoliikenteen käyttö oli kasvussa vuonna 2019, mutta romahti koronapandemian vaikutuksesta.

Omilla toimenpiteillä on saatu paljon aikaan

Kouvolassa on tehty useita konkreettisia toimenpiteitä strategian toteuttamiseksi. Kaupunkistrategian kolme kasvukärkeä ovat lasten, nuorten ja yritysten kasvu. Strategian mukaisesti kaikista pidetään huolta, mutta kasvulla on oltava kärjet, joiden kautta myönteiset kasvuvaikutukset heijastuvat myös koko yhteisöön.

Elinvoiman kasvutekoja:
Kymijoen rantareittiä on rakennettu rengasreitiksi ja pyörätie- ja luontopolkuverkostoa kunnostettu ja lisätty. Asuntomessut veivät Kouvolaa kartalle 2019 ja uusi kesäkohde Kimolan kanava avautui veneilykaudelle 2020. Kouvola RRT-terminaalin ja logistiikkatonttien rakentaminen sekä nykyisen Teholan logistiikka-alueen kehittäminen vahvistavat Kouvolan asemaa logistiikkakaupunkina. Yrittäjien tukena toimii hankinta-asiamies ja hankintojen paikallisuusastetta on saatu nostettua. Myös yhteistyö eri oppi- ja tutkimuslaitosten (XAMK, LUT, Aalto, KSAO) kanssa on tiivistynyt, josta esimerkkinä LUT-yliopiston tuotantotalouden DI-koulutuksen käynnistäminen syksyllä 2022.

Hyvinvoinnin kasvutekoja:
Lasten ja nuorten liikkumista on pyritty lisäämään useiden hankkeiden avulla, erityislasten ja –nuorten kulttuurikerhotoiminta sekä Liikkuva koulu –toiminta on vakiinnutettu ja liikuntakerhotoimintaa kehitetty. Kaupunki on saanut erityisavustusta vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen ja Kouvolassa on kehitetty oma lasten ja nuorten harrastamisen malli.

Nuorten Ohjaamo-toiminta on vakiintunut osaksi nuorten palveluja. Nuorisovaltuuston toimintaa on kehitetty ja nuoret osallistuvat aktiivisesti päätöksentekoon. Nuorten työpajatoiminnan ja opetuksen yhteistyötä on lisätty nuorten työllistymisen edistämiseksi. Kesäduuni-seteli on otettu käyttöön. Toisen asteen opiskelijoiden liikkumista pyritään lisäämään Liikkuva opiskelu -toiminnan kautta ja varusmiespalveluun astuvia valmennetaan Kunnossa kassulle -toiminnalla.

Hyvinvointia edistetään myös matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen toiminnan kehittämisellä. Terveys- ja hyvinvointipiste Virtaamon toimintaa on laajennettu yhdessä Kymsoten kanssa. Kuntalaisia on aktiovoitu kulttuuri-, liikuntapalveluihin oikeuttavalla Virta-kortilla ja Kouvola-kaveritoiminnalla sekä laajentamalla ikääntyneiden liikunnan vertaisohjaajien yhteistyöverkostoa. Ehkäisevään päihde-ja mielenterveystyöhön on panostettu mm. palkkaamalla koordinaattori. Seniorit ovat voineet matkustaa maksutta joukkoliikenteessä. Toisen asteen opiskelijoiden maksuton joukkoliikenne alkaa syksyllä. Kaupungin ja urheiluseurojen yhteistyön parantamiseksi on perustettu Seuraparlamentti.

Statuksen kasvun keskeiset osa-alueet kaupunkistrategiassa ovat identiteetti ja osallisuus. Osallisuutta ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia on lisätty monella tapaa. Aluetoimikunnat ovat aloittaneet toimintansa ja ne ovat osallistuneet kaupungin kehittämiseen sekä toteuttaneet useita hankkeita ja aktiviteetteja omassa kaupunginosassaan, kuten kokoontumispaikkojen ja ulkoilureittien kunnostusta ja harrastusmahdollisuuksien tukemista.

Kouvolan kaupunginvaltuusto käsittelee loppuraporttia kokouksessaan 14.6.2021.

Lisätiedot:
Katariina Valtonen, kehittämispäällikkö, 020 615 7033
Tuukka Forsell, apulaiskaupunginjohtaja, 020 615 9333
etunimi.sukunimi@kouvola.fi

Kouvolan kaupunginvaltuuston esityslista