Kaupungin turvallisuuspäällikkö Johanna Tauriainen vastaa yleisimpiin kysymyksiin väestönsuojista ja kertoo, mitä meidän jokaisen pitäisi tietää säteilyvaarasta.
Kuvassa oleva Sairaalanmäen kalliosuoja on Kouvolan isoin yleinen väestönsuoja.
Ukrainan sodan vuoksi myös kaupungille tulee kysymyksiä väestönsuojista. Turvallisuuspäällikön Johanna Tauriaisen mukaan Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. On kuitenkin ymmärrettävää, että Ukrainan tilanne huolestuttaa myös täällä.
–Perustieto väestönsuojelusta on jokaisen suomalaisen yleissivistystä, johon on hyvä perehtyä, jos aihe on itselle täysin vieras, Tauriainen toteaa.
Milloin väestönsuojia tarvitaan?
Väestönsuojat on tarkoitettu käyttöön sotatilanteessa. Ihmisiä voidaan silloin suojata joko evakuoimalla heidät pois vaaralliselta alueelta, väestönsuojiin tai koteihin.
Säteilyvaaratilanteessa, esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuden tapahtuessa, ei väestönsuojia oteta käyttöön. Säteilytilanteessa riittää yleisesti suojautuminen sisätiloihin.
Missä on minun lähin väestönsuojani?
Väestönsuojia pitää pelastuslain mukaan rakentaa kaikkiin yli 1200 neliömetrin uudisrakennuksiin. Väestönsuojia on esimerkiksi kerrostaloissa, työpaikoilla, kouluissa ja kauppakeskuksissa. Sotatilanteessa käytetään tarvittaessa lähintä väestönsuojaa, esimerkiksi yöllä oman kerrostalon suojaa ja päivällä työpaikan suojaa.
Kaupunkien keskustoissa on myös yleisiä väestönsuojia, jotka avataan kaikkien tarvitsijoiden käyttöön tarvittaessa. Kouvolan yleiset väestönsuojat ovat listattuna täällä:
Omakoti- tai haja-asutusalueilla ei ole yleisiä väestönsuojia. Siellä asukkaat suojautuvat koteihinsa. Tarvittaessa asukkaita voidaan myös evakuoida alueelta tai suojata yleisiin väestönsuojiin.
Kuka vastaa väestönsuojien kunnosta?
Väestönsuojan kunnosta vastaa kiinteistön omistaja. Väestönsuoja voi normaalioloissa toimia vaikkapa liikuntatilana tai pyörävarastona. Pelastuslain mukaan väestönsuoja pitää voida ottaa käyttöön 72 tunnissa. Ohjeet väestönsuojan käyttöönotosta antaa pelastuslaitos siinä tilanteessa, jossa Suomeen kohdistuu sotilaallista uhkaa. Emme ole nyt siinä tilanteessa, mutta väestönsuojan kunto on toki hyvä tarkistaa, jos sen kunnosta ei ole varmuutta.
Kerrostaloissa väestönsuojan kunnosta voi kysyä taloyhtiön hallitukselta tai isännöitsijältä. Työpaikan väestönsuojasta voi kysyä omalta esimieheltä tai työpaikan turvallisuusvastaavalta.
Kaupunki vastaa omien kiinteistöjensä, kuten koulujen väestönsuojien kunnosta sekä myös kaupunkien keskustoissa olevien yleisten väestönsuojien kunnossapidosta.
Miltä väestönsuoja suojaa?
Väestönsuoja suojaa sulku- tai suodatustilaan asetettuna räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta, rakennussortumilta, paineaalloilta, tulipaloilta, kemiallisilta taisteluaineilta ja ionisoivalta säteilyltä.
Miten pitää varautua säteilyvaaratilanteeseen?
Säteilyturvakeskus STUK seuraa säteilytilannetta Suomessa ja antaa tarvittaessa ohjeet toiminnasta säteilyvaaratilanteessa. Jos Suomessa todetaan vaara säteilylle, ovat keskeisiä suojelutoimia suojautuminen sisälle ja joditabletin ottaminen.
Joditabletti otetaan vain, jos Säteilyturvakeskus niin ohjeistaa. Joditablettia ei oteta omatoimisesti. Joditabletin ottamisessa tärkeää on oikea ajoitus. Liian aikaisin tai liian myöhään otettu joditabletti ei suojaa tarpeeksi tehokkaasti.
STUK suosittaa jokaista varaamaan joditabletteja kotiin. Työnantajia suositellaan varaamaan joditabletteja omille työntekijöilleen ja asiakkaille esimerkiksi hoitolaitoksissa. Kaupunki on varannut joditabletteja kouluihin ja päiväkoteihin työntekijöiden lisäksi myös lapsille, oppilaille ja opiskelijoille. Joditabletteja voi ostaa apteekista.
Lisätietoja:
SPEKin infosivu väestönsuojelusta: https://www.spek.fi/turvallisuus/varautuminen-kotona/vaestonsuojelu/
STUKin sivut säteilyvaarasta: https://www.stuk.fi/aiheet/sateilyvaara