Liikunnan palveluverkkoselvityksestä alustavia näkemyksiä

Kouvolan liikunnan palveluverkosta on tehty selvitystä, joka tulee ohjaamaan tulevien vuosien liikuntaympäristön suunnittelua, rakentamista, ylläpitoa ja kehittämistä. Selvitys valmistuu elokuun loppuun mennessä. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnalle on saatettu tiedoksi selvityksen tämänhetkinen tilanne väliraportin muodossa.

Palveluverkkoselvityksessä tullaan esittämään liikuntapaikkojen tavoitteellinen palveluverkko, nykyisten liikuntapaikkojen kehittämiskohteet sekä rakentamisen tarpeet. Työssä huomioidaan myös aiemmin tehty uimahalliselvitys. Kuntalaisia on osallistettu suunnitteluun kyselyjen sekä seuroja kyselyjen ja seuraparlamentin kautta.
Väliraportissa on tarkasteltu mm. käyttäjien näkemyksiä, olemassa olevia resursseja, käyttöasteita ja käyttäjämääriä, tilojen rakenteellista kuntoa sekä talousnäkökohtia.

Tavoitteena on kustannustehokas, laadukas, turvallinen ja monipuolinen palveluverkko sekä liikuntapaikkojen monikäyttöisyys. Alueellisia liikuntapaikkakeskittymiä korostetaan ja liikuntapaikkoja pyritään profiloimaan mahdollisuuksien mukaan eri lajeille ja lajiryhmille. Työssä huomioidaan väestökehitys ja palveluverkon koko suhteutetaan hoito- ja kunnossapitoresursseihin.

Nykyinen palveluverkko laaja

Kouvolan nykyinen liikunnan palveluverkko on laaja. Liikuntapaikkoja on kaikkiaan 285, joilla on käyttäjiä yhteensä noin 2,2 miljoonaa. Timmi-järjestelmän kautta varattavia paikkoja on noin 200 ja palvelua käytetään ahkerasti. Vuosittain liikuntapaikolle tehdään lähes 70 000 varausta ja varattuja käyttötunteja on 178 000.
Kouvolassa on mm. 13 suurempaa liikuntahallia tai –salia, neljä jäähallia, 180 km latu- ja kuntorataverkostoa sekä 57 ulkojäärataa. Liikuntahallit on rakennettu pääosin 1970- ja -80 luvuilla ja ne palvelevat vain välttävästi nykytarpeita. Niiden ylläpitoon kaavaillaan nopeita korjaustoimia, joilla hallien käyttöikää saataisiin jatkettua. Esimerkiksi lattiamateriaaleja uusimalla saataisiin paremmat olosuhteet ja halleja voitaisiin profiloida eri lajeille. Kilpailuolosuhteiden turvaamiseksi tarvittaisiin kymmenen vuoden sisään uusi monitoimihalli. Jäähallit ovat kustannuksiltaan kalleimpia liikuntapaikkoja, mutta niiden käyttöaste on korkea.

Kuntalaiset tyytyväisiä liikuntapaikkoihin

Kuntalaisille tehdyssä kyselyssä 87 % vastaajista piti Kouvolaa erittäin hyvänä tai melko hyvänä urheilukaupunkina. Kyselyn mukaan eniten käytetään pyöräteitä, latuja ja kuntoratoja sekä uimahalleja. Liikkumaan innostaisivat kuntoportaat, ulkokuntoilulaitteet ja maastopyöräilyreitit.
Tyytyväisimpiä oltiin beachvolley-kenttiin, frisbeegolf-ratoihin ja latuverkostoon. Lisäksi liikuntapaikkojen ja –alueiden turvallisuus, esteettömyys ja tarjonnan monipuolisuus keräsivät kiitosta. Eniten tyytymättömyyttä herätti hyppyrimäkien, ulkojäiden ja kuntoportaiden nykytila sekä paikkojen laatuun, ajanmukaisuuteen ja kunnossapitoon sekä henkilökunnan tavoitettavuuteen. Kyselyyn vastasi 1389 henkilöä.

Lopullinen selvitys elokuun loppuun mennessä

Lopullinen liikunnan palveluverkkoselvitys valmistuu elokuun loppuun mennessä. Ohjausryhmä käsittelee liikuntapaikkakohteet ryhmittäin. Niille tehdään toimenpide-ehdotukset sekä aikataulu parannuksista ja mahdollisista muutoksista palveluverkkoon. Kunnostaminen suunnitellaan useampaan vaiheeseen. Ensimmäisenä kunnostettaisiin tilat, jotka eivät vastaa tämän päivän vaatimuksia tai ovat kunnoltaan heikot. Uusia liikuntainvestointeja kaavaillaan suunnitelmajakson loppupäähän kaupungin talouden kehitys huomioiden. Ohjausryhmä on myös käynnistänyt monitoimihallin tarveselvityksen.

Lisätiedot:
Jukka Silen, ohjausryhmän pj. puh. 050 055 2747
Vesa Toikka, liikunta- ja kulttuurijohtaja puh. 020 615 3831
Jussi Sutela, liikuntapaikka-asiantuntija, puh. 020 615 8342

Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2019 talousarvion yhteydessä talouden ja toiminnan sopeuttamissuunnitelman vuosille 2019–2021. Liikunta- ja kulttuuripalveluiden tavoitteisiin on kirjattu liikuntapaikkaverkkoselvityksen laatiminen. Liikunta- ja kulttuurilautakunta käynnisti kaupunkitasoisen liikuntapaikkaverkkoselvityksen laadintatyön helmikuussa perustamalla ohjausryhmän. Sen tehtävänä on määritellä liikuntaolosuhteiden kehittämisen päämäärät, arvioida liikuntaolosuhteiden kehittämistarpeita ja laatia liikunnan tavoitteellinen palveluverkko vuosille 2020–2030.