Laatuarviointi määrittelee tulevat kehittämiskohteet perusopetuksessa

Oppilaat katsovat selin kuvaajaan edessä olevalle valkokankaalle ja lukevat ohjeita tehtävää varten.

Hyvään suuntaan kehittyneen johtamisen kulttuurin vahvistaminen ja oppilaiden hyvinvoinnin lisääminen moniammatillisesti eri toimijoiden kanssa nousivat kehittämiskohteiksi tuoreimmassa laatuarvioinnissa. Kahden vuoden välein tehtävään arviointiin osallistuvat 3.-9.luokkien oppilaat, huoltajat sekä opetushenkilöstö. Seuraavalla arviointijaksolla tullaan seuraamaan tarkemmin koulunkäynnin raskautta ja koulutehtävistä suoriutumista, jotka saavat jatkuvasti matalimmat arviot oppilaiden keskuudessa.

Laatuarvioinnin tavoitteena on tunnistaa perusopetuksen ja yksittäisten koulujen vahvuudet ja löytää kehittämiskohteita. Aikaisempina vuosina kehittämiskohteiksi on asetettu tulosten perusteella mm. oppilasarvioinnista tiedottaminen, kiusaamiseen puuttuminen ja oppilaskuntatoiminta. Kaikissa näissä on tapahtunut tämän jälkeen positiivista kehitystä.

”Erityisesti kiusaamisen vastaisessa työskentelymme osalta olemme Kouvolassa edenneet oppilaiden kokemusten perusteella myönteisempään suuntaan koko arviointiprosessin,” kertoo perusopetuksen laatutyöryhmän puheenjohtaja rehtori Kimmo Salminen. Salminen kertoo, että oppilaiden kokemukset kiusatuksi tulemisesta ovat vähentyneet samalla, kun heidän kokemuksensa aikuisten kiusaamiseen puuttumiseen ovat lisääntyneet.

Oppilaat arvioivat koulun turvallisuuden ja toimintakulttuurin parantuneen – tukipalveluissa heikennystä

Vuoden 2021 arviointikierroksella laatuarviointiin osallistui 3550 oppilasta 3.-9.luokilta. Oppilaat arvioivat väittämiä, jotka liittyivät viiteen teemaan: turvallisuuteen, tukipalveluihin (oppilashuolto), oppimishyvinvointiin, koulun toimintakulttuuriin ja tasa-arvoon.

Yksilötasolla vastaajat suhtautuivat tulosten perusteella varsin myönteisesti omaan koulunkäyntiinsä. Korkeita arvoja saivat turvallinen olo koulussa, hyvin sujuva koulumatka ja kavereiden määrä koulussa. Matalimmat arviot liittyivät koulunkäynnin raskauteen, vaikeuksiin selviytyä koulutehtävistä sekä etäopiskeluun. Sama trendi on näkynyt arvioinnin alusta alkaen.

Myös huoltajat (997 vastaajaa) antoivat hyvin myönteisiä arvioita lastensa koulunkäynnistä.

Kahden vuoden takaiseen arviointikierrokseen verrattuna oli oppilaiden mielestä kehittynyt eniten turvallisuuteen ja koulun toimintakulttuuriin liittyvät asiat. Laskua oli sen sijaan tukipalveluiden kehittymisessä, joka vuoteen 2012 ulottuvalla seurantajaksolla on ollut tasaisessa nousussa. Tukipalveluilla tarkoitettiin kyselyssä oppilaiden kokemusta siitä, että heillä on mahdollisuus ottaa yhteyttä ja tavata koulukuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja (psyykkari) tai terveydenhoitaja.

Huoltajien vastausten mukaan toimintakulttuurin, kodin ja koulun yhteistyön, oppilasarvioinnin ja turvallisuuden keskiarvot olivat parantuneet edellisestä arvioinnista.

Opetushenkilöstö on sitoutunutta ja kannustavaa – koulutilojen soveltuvuus ja korona-ajan työskentely sai kritiikkiä

Opettajista ja ohjaajista yhteensä 566 henkilöä arvioi, kuinka 76 laatukriteeriä toteutui koulun toiminnassa.

Myönteisimmät yksittäiset arviot opetushenkilöstö antoi siitä, miten he arvioivat ja kannustavat oppilaita sukupuolesta riippumatta. Henkilöstön sitoutuminen työhönsä koettiin myös varsin vahvana.

Kriittisimmät arviot opetushenkilöstö antoi koulun tilojen soveltumisesta kaikille käyttäjille, valaistuksesta, äänieristyksestä, äänenvaimennuksesta ja ilmastoinnin toimivuudesta. Työskentely koronapandemian aikana koettiin myös ahdistavana.

Tulosten perusteella yhteiset kehittämiskohteet vuosiksi 2021-2023

Laatutyöryhmän puheenjohtaja Salminen kertoo, että seuraavina vuosina keskitytään jatkamaan hyvään suuntaan kehittynyttä johtamisen kulttuuria. ”Erityisinä tarkastelun kohteina ovat edelleen koulun organisaation tarkoituksenmukaisuus ja tehtävien jakautuminen oikeudenmukaisesti, muutosjohtaminen, vuorovaikutteisuus ja osallistavuus johtamiskäytänteissä.”

Oppilaiden hyvinvointia pyritään lisäämään moniammatillisessa verkostotyössä yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa. Koska oppilaiden antamat matalimmat arviot ovat liittyneet koulunkäynnin raskauteen ja koulutehtävistä suoriutumiseen, seurataan kouluissa jatkossa oppilaiden hyvinvoinnin kehitystä tiettyjen muuttujien perusteella.

Myös huoltajat saavat jatkossa arvioida, kuinka he tukevat oppilaiden hyvinvointia huolehtimalla riittävästä unen, ruuan ja liikunnan määrästä.

Opetushenkilöstön kriteereihin lisätään hyvinvoinnin muuttujia, joiden toteutumista arvioidaan ensimmäisen kerran keväällä 2023.

Säännöllisellä arvioinnilla laadukasta toimintaa

Kouvolan kaupunki arvioi perusopetuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta lukuvuosisuunnitelman sähköisellä arvioinnilla, johon osallistuvat koulujen opetushenkilöstö, huoltajat sekä 3.-9. luokkien oppilaat. Arvioinnit on toteutettu vuosina 2012, 2015-2021 kahden vuoden välein.

Kukin vastaajaryhmä vastasi kyselyyn omilla osioillaan vastaten väittämien toteutumiseen kuusiportaisella asteikolla.

Arvioinnin tarkempiin tuloksiin voi tutustua myöhemmin tänään Pedanetissa: Perusopetuksen laatuarvioinnin tulosten yhteenveto (peda.net). Tuloksia esitellään kasvatuksen ja opetuksen lautakunnan jäsenille järjestetyssä infossa 18.11.2021.

Lisätietoja

Perusopetuksen laatutyöryhmän puheenjohtaja, rehtori Kimmo Salminen, kimmo.salminen@kouvola.fi p. 02061 57165

Rehtori Pekka Haaja, pekka.haaja@kouvola.fi, p. 02061 58670

Sivun alkuun