Pulkkinen: Suomen kokonaisturvallisuuteen pohjaava turvallisuusmalli olisi hyvä vientituote
Turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut, EU toimii niin Euroopassa kuin sen ulkopuolellakin. Turvallisuusfoorumissa perjantaina 13. syyskuuta luennoinut Pulkkinen luonnehtii Suomen kokonaisturvallisuuteen pohjaavaa toimintamallia uniikkina.
–Vallalla on nykyään neljä suuntausta: unilateralismi eli yksin toimiminen, merkantilismi eli oman taloudellisen intressin edistäminen, autoritaarisuus ja nationalismin kasvu, turvallisuuskonferenssin aamupäivässä puhunut EU:n sotilasesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen sanoo.
Suomen kokonaisturvallisuuteen pohjaavaa toimintamallia Pulkkinen pitää uniikkina ja hienona.
–Näen tässä suuren potentiaalin vientituotteelle, malli soveltuisi myös EU:n käyttöön, hän sanoo.
Pulkkisen mukaan EU on enemmän turvallisuus- kuin puolustustoimija. Turvallisuudesta huolehditaan myös Euroopan ulkopuolella, Afrikassa.
– Läsnäolo Afrikassa on investointi sekä afrikkalaisten että meidän lastemme ja lastenlastemme tulevaisuuteen. Se on vaikeaa, mutta vaihtoehtoa ei ole. Euroopan turvallisuushaasteiden juurisyyt ovat usein Euroopan ulkopuolella, etenkin Etelä-Euroopassa riskit tulevat etelästä, Pulkkinen sanoo.
Euroopan alueella kunkin maan kansalliset asevoimat tai Nato vastaavat turvallisuudesta, EU voi tuoda lisäarvoa muuhun. Lisäarvo voi tarkoittaa vaikkapa kuten rajaturvallisuutta, poliisiyhteistyötä tai välineitä siviiliyhteiskunnan kriisinsietokyvyn parantamiseen.
–Tämä voi vähentää näin kriisien eskaloitumisherkkyyttä. EU:lla on hyvä tilannetietoisuus ja organisaatioiden välistä koordinointia, Pulkkinen sanoo.
Myös puolustusyhteistyössä ollaan menossa uutta kohti. Uusimpana sotilaallinen voimavaratyö on tiivistänyt yhteistyötä Nato-maiden kanssa ja osoittautunut tärkeäksi molemmille osapuolille.
Raitasalo: Uhkapuheessa lähestytään jo uhkaähkyä
Itämeren alueen uhkakuvissa on palattu vanhoihin tuttuihin, moni Euroopan maa heikosti varautunut muuttuneeseen tilanteeseen. Perjantain turvallisuusfoorumissa korostui viranomaisyhteistyön tärkeys.
Hybridisota, ilmastonmuutos, rokotteet, terrorismi. Tiedotusvälineet ja some tulvivat erilaisia uhkakuvia.
–Osa julkisesta uhkapuheesta on liioiteltua. Monet asiat yritetään myydä turvallisuusuhkina, moni yhteiskunnallinen asia on turvallistettu. Olisi hyvä päästä eroon ylikorostuneesta uhkapuheesta, joka lähestyy jo uhkaähkyä, Maanpuolustuskorkeakoulun strategian ja turvallisuuspolitiikan dosentti, eversti Jyri Raitasalo sanoo.
Kun viranomaiset Suomessa varautuvat uhkakuviin, olennaista on yhteistyö.
Viime aikoina uhkakuvat ovat kuitenkin muuttuneet.
–Krimin tilanne yllätti monet. Suurvaltapoliittinen näkökulma on tehnyt paluun kansainväliseen politiikkaan. Puolustuspolitiikkaa hallitsee nyt Venäjän ja länsimaiden kiristynyt tilanne, Raitasalo sanoo.
Muuttunut tilanne näkyy myös Itämerellä. Sotilaallinen toiminta alueella on lisääntynyt, ja tilanne on kireähkö. Luottamuksen tilalle on tullut salailu ja yllätyksellisyys.
Itämeren alueella joukkomäärät ovat kasvaneet.
–Kriisi saattaa syntyä nopeasti tai vahingossa. On myös uusia asioita, kuten ympäristön saastuminen, kauppayhteyksien tai ilmaliikenteen turvaaminen. Toisaalta uusien uhkien paikantaminen on tilaisuus tehdä yhteistyötä, kun perinteinen turvallisuuspoliittinen tilanne on kireä, Raitasalo sanoo.
Muuttunut tilanne kysyy oman alueen puolustamisen ja pelotteen rakentamisen kykyä. Monen Euroopan maan puolustuskykyä on kylmän sodan päättymisen jälkeen kehitetty aivan toiseen maailmaan: puolustuskoneistoa on purettu ja pelotteesta ja puolustuksesta huolehtiminen vaihdettu ammattiasevoimiin.
Suomessa vastaavia muutoksia ei ole tehty.
Ihan hetkessä ei turvallisuutta kohenneta.
–Tämän päivän päätökset näkyvät 5-10 vuoden päästä, Raitasalo sanoo.
Kivinen: Suomen mallissa kaikki lähtee kokonaisturvallisuudesta
Asevelvollisten koulutusta ollaan kehittämässä. – Maan kokoon nähden meillä on vahva puolustuskyky, Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen totesi perjantaina turvallisuusfoorumissa.
Turvallisuustilanteen tavoin myös sodankuva on viime aikoina muuttunut. Perinteisen sodankäynnin lisäksi puhutaan kokonaisvaltaisesta vaikuttamisesta ja hybridisodasta.
Miltä näyttää Suomen puolustuskyky tässä maailmassa?
–Maan kokoon nähden meillä on vahva puolustuskyky. Toisin kuin monessa muussa maassa, meillä ei ole ajettu järjestelmää alas vaan keskitytty puolustukseen. Euroopassa on esimerkiksi vain yksi toinen maa, jolla on yhtä vahva kenttätykistö kuin Suomella, perjantaiaamun konferenssissa puhunut Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen sanoo.
Modernissa puolustuksessa yhdistyy moderni teknologia ja ammattilaiskärkijoukot ja laaja reservi.
–Kummallakaan ei pärjää yksinään, mutta yhdessä ne ovat vahvat. Koko yhteiskunta on mukana turvallisuustalkoissa, se on vahva signaali myös ulospäin. Viranomaisten yhteistyön merkitys tulee jatkossa kasvamaan ja on arkea jo nyt, Kivinen sanoo.
Nykypuolustukselta odotetaan varsinaisen sotilaallisen puolustamisen lisäksi myös viranomaisten tukemista sekä osallistumista kansainvälisen avunantamiseen ja kansainväliseen kriisinhallintaan.
Kaikki lähtee kokonaisturvallisuudesta. Siihen kuuluu niin asevelvollisuus, laaja reservi, maanpuolustustahto, korkea teknologia kuin kansainvälinen yhteistyö.
Viime vuosina on keskitytty valmiuden kehittämiseen. Investointeja on tehty etenkin maavoimiin. Seuraavaksi vuorossa on merivoimat ja ilmavoimat.
Kivisen mukaan sotilaallisen puolustusjärjestelmän ylläpito edellyttää toimivaa asevelvollisuutta. Jatkossa asevelvollisten koulutusta ollaan kuitenkin kehittämässä muun muassa digitalisaation avulla.
Muutoksia on tulossa myös vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen. Sotilaallinen koulutus siirtyy puolustusvoimille.
–Pidämme vapaaehtoisia harjoituksia 12 000 reserviläiselle. Näen siinä mahdollisuuden integroida reserviläiset paremmin mukaan maanpuolustustoimintaan, Kivinen sanoo.