Kouvolan kaupunki valmistelee jo vuoden 2022 talousarviotaan

kaupungintalo

Valtion kunnille osoittama koronatuki paransi Kouvolan kaupungin kuten monien muidenkin kuntien taloutta, mutta vain hetkellisesti. Talouden sopeuttamistoimenpiteet jatkuvat niin vuonna 2021 kuin tulevinakin vuosina. Vuoden 2022 talousarvion valmistelu on jo aloitettu, ja ensi vuoden taloussuunnittelun suuntaviivat kehykseksi käsitellään ensimmäisen kerran kaupunginhallituksessa toukokuussa.

Seuraavan vuoden talousarvion valmistelu aloitetaan vuosittain tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Talousarvion raamia käsitellään ensimmäisen kerran toukokuun kaupunginhallituksessa ja tarkistetaan tarvittaessa syksyllä ja tämän jälkeen seuraavat syksyn lautakuntakohtaiset talousarvioesitykset. Kaupunginhallitus käsittelee niitä marraskuussa ja budjettivaltuusto päättää Kouvolan kaupungin taloudesta vuodelle 2022 joulukuussa 2021.

− Valtuustokauden vaihtumisen poikkeuksellinen ajankohta asettaa uusille luottamushenkilöille aikataulullisen haasteen talouteen perehtymisessä, koska lautakunnat tekevät talousarvioehdotuksensa syys-lokakuussa, kertoo talousjohtaja Hellevi Kunnas.

Lähtökohdat vuoteen 2022

Kouvolan kaupunki teki vuonna 2021 30 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen, mikä johtui sekä kaupungin omista säästötoimenpiteistä että valtion kunnille osoittamasta koronatuesta.
Kaupunki ei ole kuitenkaan tuudittautunut viime vuoden hyvään tulokseen, vaan talouden realiteetit ovat hyvin tiedossa. Viime vuodelta jäänyt talouden puskuri ei ole kaupungin kokoon nähden riittävä ja talouden sopeuttamiselle on edelleen tarvetta. Päätetyt palveluverkko- ja muut muutokset on vietävä määrätietoisesti loppuun.

− Koronamiljoonat paransivat Kouvolan kaupungin kuten monien muidenkin kuntien taloutta, mutta vain hetkellisesti. On tärkeää, että talouden sopeuttamistoimenpiteet jatkuvat niin vuonna 2021 kuin tulevinakin vuosina, ja uusia keinoja on haettava jo päätettyjen rinnalle. Samaan aikaan on kuitenkin myös pystyttävä kehittämään kaupungin toimintaa, Kunnas toteaa.

Lisäksi tarvitaan edelleen lisätoimenpiteitä talouden myönteisen kehityksen turvaamiseksi. Alkuvuoden hienosta muuttovoitosta huolimatta kaupungin väestökehitys on kokonaisuudessaan kuitenkin edelleen laskusuuntainen. Myös vanhentuva ikärakenne tuo talouden suunnitteluun omat haasteensa.

Kehysriihestä ei tullut pelättyä iskua kuntataloudelle

Maan hallitus linjasi huhtikuun lopussa haastavien kehysriihineuvottelujen jälkeen, ettei kuntien valtionosuuksiin vuodelle 2022 tehdä leikkauksia. Samassa yhteydessä päätettiin myös lisätoimista, muun muassa työllisyyspalvelujen siirtämisestä kunnille.

− Koronaepidemia lisää epävarmuutta ja sen vaikutukset tulevat näkymään taloudessa vielä pitkään. Hallitus kantoi nyt vastuuta kuntapalvelujen rahoittamisesta. Valtionosuusrahoituksen tason leikkaaminen olisi helposti aiheuttanut monelle kunnalle lisää talouspaineita ratkaistavaksi, sanoo Kunnas.

Nyt näyttää siltä, että valtionosuuksia ei leikata vuodelle 2022 ja niihin tehdään indeksikorotukset. Lisäksi valtion ja kuntien välistä kustannusjakoa tullaan tarkistamaan ja uudistamaan vastaamaan paremmin vuosittaisia kustannusten vaihteluja.

Laskelmat tulevat tarkentumaan julkisen talouden suunnitelman julkaisun myötä sekä valtionosuuksien että verotulojen osalta. Verotulot ja valtionosuudet muodostavat perustan kaupungin tulopohjalle ja sitä kautta taloussuunnittelulle. Vuoden 2023 osalta rahoitukseen vaikuttaa merkittävästi sote-uudistus, jolloin kuntien valtionosuuksia sekä verotuloja leikataan hyvinvointialueille siirtyviä sote-kustannuksia vastaavasti.

− Vaikka viime vuoden tulos oli hyvä ja nyt näyttäisi siltä, että valtionosuuksia ei leikattaisi ennakoidusti vuodelle 2022, on meillä silti myös menopaineita. Viimeiset vuodet olemme tehneet aktiivisesti säästötoimenpiteitä, mutta samaan aikaa myös kustannukset ovat kasvaneet, joten loputtomiin ei voida vain leikata resursseja. Tulossa on myös lainsäädännöllisiä ja toiminnallisia muutoksia kuten oppivelvollisuuden laajentaminen, jotka saattavat kompensoinnista huolimatta kasvattaa kuntien menokehystä tulevaisuudessa, Kunnas päättää.

Lisätietoja:
talousjohtaja Hellevi Kunnas, puh. 020 615 5054, hellevi.kunnas@kouvola.fi