TE-palvelut siirtyvät kuntien ja kaupunkien hoidettaviksi vuoden 2025 alusta. Kouvolan kaupunki valmistautuu jo uudistukseen. Työllisyyspalveluista halutaan rakentaa mahdollisimman joustavat. Tähän kannustaa myös niukkeneva rahoitus. Tämänhetkisten laskelmien mukaan työllisyyspalveluiden rahoitus pienenee Kouvolassa 1,9 miljoonalla eurolla eli noin 24 %:lla työvoimapalveluiden vuoden 2022 talousarviotasoon verrattuna.
Kouvolassa valmistaudutaan jo 1.1.2025 toteutuvaan TE-palvelut 2024 -uudistukseen. Siinä työllisyyspalvelut siirretään paikallistasolle eli kunnille.
Uudistuksen perusteluissa todetaan, että kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeino-palvelut ovat saman järjestäjän vastuulla, työllistyminen on nopeampaa. Toimivat työllisyyspalvelut lisäävät monin tavoin paikallista elinvoimaa ja hyvinvointia.
Kunnille luodaan uudistuksessa rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa siten, että valtakunnallisesti saavutetaan 7 000–10 000 lisätyöllistä. Uuden rahoitusmallin vaikutuksista Kouvolaan on saatu ensimmäiset laskelmat.
– Työ- ja elinkeinoministeriön tämänhetkisen arviolaskelman mukaan uudistus vähentää työllisyyspalveluiden rahoitusta Kouvolassa työvoimapalveluiden vuoden 2022 talousarviotasosta eli 9,79 miljoonasta eurosta 1,92 miljoonaa euroa eli 24 prosenttia.
– Muutos kannustaa meidät rakentamaan joustavampia palveluita ja ketterämpiä palveluprosesseja, Kouvolan kaupungin hyvinvointipäällikkö Sanna-Riitta Junnonen kuvaa.
Nopeampaa työllistymistä, elinvoimaa ja hyvinvointia
Joustavuus ja ketteryys tarkoittavat Junnosen mukaan ennen muuta asiakaslähtöisyyttä.
– Tavoitteenamme on, että pitkällä aikavälillä työnhakijalla ja työnantajalla on Kouvolassa Suomen joustavimmat työllisyyspalvelut. Haluamme rakentaa ketterän palveluprosessin ja vähentää työttömyyden kestoa Kouvolassa merkittävästi, Sanna-Riitta Junnonen tiivistää.
Kouvolan kaupunki on palkannut TE-palvelut2024-uudistusta valmistelemaan projektipäällikön. Elokuussa aloittanut Lisa Forss vastaa uudistuksen tavoitteiden käynnistämisestä, etenemisestä ja arvioinnista.
– Tämä tehtävä on yksi pitkän työurani mielenkiintoisimmista ja haastavimmista. Omassa mittakaavassaan työvoimapalveluiden siirto kunnille vertautuu sote-palveluiden siirtoon hyvinvointialueille ja tulee koskemaan laajasti sekä asiakkaita, työntekijöitä että työnantajia.
– Laaja lakiesitys on menossa eduskuntakäsittelyyn syyskuun aikana ja valmistuu kevättalvella. Ennen lain vahvistamista voidaan tehdä valmistelevia toimenpiteitä, käytännössä esimerkiksi kattavia tilanneanalyyseja eri toimijoiden osalta, Lisa Forss kertoo.
Uudistus aiheena 24.8. kaupunginhallituksen iltakoulussa
TE-palvelujen uudistusta käsiteltiin myös 24. elokuuta järjestetyssä Kouvolan kaupunginhallituksen iltakoulussa, jossa tulevaisuuden työvoimapalveluista kertoi työllisyyden kuntakokeilujen projektikoordinaattori Jari Lindström Kuntaliitosta.
– Tavoitteena, että kukin kunta järjestää juuri omalla alueellaan toimivan työllisyyspalvelujen ekosysteemin. Kyse on tavoitteellisesta yhdessä tekemisestä ja elinvoiman vahvistamisesta, Jari Lindström sanoo.
Toimiva työllisyyspalvelujen ekosysteemi edellyttää hänen mukaansa toimivia palveluprosesseja, hyvää paikallista ja alueellista yritysyhteistyötä sekä toimivaa valtakunnallista elinkeinopolitiikkaa.
– Ajatuksena on, että kun kukin asiakas saa juuri sillä hetkellä itselleen sopivimpia palveluja, työllistyminen nopeutuu, ja pystytään ehkäisemään erityisesti yhteiskunnalle kallista pitkäaikaistyöttömyyttä.
Lindström muistuttaa, että kyse on julkisen talouden näkökulmasta varsin merkittävästä uudistuksesta: Kuntaliiton maaliskuisten selvitysten mukaan työllisyyden ja elinkeinoelämän edistämisen kustannukset tulevat 1.1.2025 alkaen olemaan kuntien budjetista noin 12 prosenttia, joka on valtakunnallisesti noin 1,8 miljardia euroa. Summa on samaa tasoa kuin esimerkiksi kuntien yhteenlasketut kulttuurin, vapaan sivistystyön, liikunnan, ulkoilun ja nuorisopalvelujen kustannukset.