Kouvolalaiset ovat ahkeria sähköisen asioinnin käyttäjiä, mutta hyvinvoinnissa on huolestuttavia signaaleja, kertoo kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus

FinSote-tutkimuksen tulokset kertovat tarkkaa kieltä kouvolalaisten hyvinvoinnista. Asukkaat ovat ottaneet sähköiset palvelut hyvin käyttöön hakiessaan apua terveytensä ja hyvinvointinsa hoitoon mutta pahaa oloa ja terveysriskejä on paljon. Edellinen laaja tutkimus tehtiin Kouvolassa vuonna 2015 ja nyt voidaan verrata, millaisia muutoksia on tapahtunut eri väestöryhmissä iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan.

Koronaepidemia toi ryminällä sähköiset palvelut laajaan käyttöön. Kansallinen tutkimus osoittaa, että Kouvolassa asukkaat ovat löytäneet internetin sähköiseen asioinnin hyvin. 98 % 20-54 –vuotiaista on käyttänyt esim. Omakantaa, OmaVeroa tai Kelan sähköisiä palveluita asiointiin. Yli 75 –vuotiaista osuus oli 49 %, kun se vuonna 2015 oli 23 %.

Lähes viidennes vastaajista oli asioinut eri sosiaali- ja terveysalan asiantuntijan kanssa sähköisesti esimerkiksi videoyhteydellä tai chatin välityksellä – ikäihmisistäkin lähes joka 10. Yleisintä sähköinen asiointi oli työikäisten naisten keskuudessa, n. 37 %.

Sähköisten palveluiden vastaanotto on myös ollut yllättävän hyvää. 43 % kouvolalaisista työikäisistä on kokenut sähköisten palvelujen auttavan oman terveyden ja hyvinvoinnin hoidossa, yli 75-vuotiaistakin joka neljäs. Apua ja opastusta tarvitaan luonnollisesti edelleen; työikäisistä noin kahdeksan prosenttia kokee tarvitsevansa opastusta sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalveluiden käytössä ja osuus kasvaa iän myötä.

Voi sanoa, että korona-ajasta huolimatta kuntalaiset ovat kokeneet pääsevänsä lääkärin vastaanotolle Kouvolassa kohtalaisen hyvin, sillä tarpeeseen nähden riittämättömiä lääkärinpalveluita koki saavansa noin 18 % vastaajista, mikä on paremmin kuin maassa keskimäärin.

Huolestuttavia signaaleja hyvinvoinnista

FinSote-tutkimuksen tulokset kertovat tarkkaa ja osittain karuakin kieltä kouvolalaisten hyvinvoinnista muun muassa alkoholia liikaa käyttävien, psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden tai terveysliikuntasuositusten mukaan liian vähän liikkuvien osuuksista.

Kartoitettaessa ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja positiivista mielialaa, on psyykkisesti kuormittuneita lähes joka viides 20-54-vuotiaasta kouvolalaisesta. Osuus on lähes kaksinkertaistunut edellisestä tutkimusvuodesta 2015. Mikä on koronaepidemian vaikutus, ei selviä aukottomasti Kouvolan osalta, koska ei ole vertailudataa vuoden takaiseen tilanteeseen, mutta valtakunnalliset mittarit osoittavat vahvaa korrelaatiota epidemian keston ja kuormittuneisuuden kokemuksen välillä.

Myös yksinäisyys on lisääntynyt. Kun aiemmin itsensä yksinäiseksi tuntevia oli Kouvolassa eniten eläkeikäisissä, on yksinäisyyden tunne lisääntynyt huolestuttavasti 20-54-vuotiaiden keskuudessa, joista joka 10. tuntee itsensä yksinäiseksi. Tämä ilmeni myös kaupungin vuosittaisessa hyvinvointikyselyssä.

FinSote-tutkimuksen mukaan liikaa alkoholia käyttää kolmannes kouvolalaisista. Osuus on vähentynyt hieman 20-64-vuotiaiden keskuudessa vuodesta 2015 mutta on silti koko maan lukemaa korkeampi. Liikakäyttö on tunnetusti yleisempää miehillä kuin naisilla; erityisen yleistä se on Kouvolassa 55-74-vuotiaiden miesten sekä korkeasti koulutettujen miesten keskuudessa.

Yli 40 % vastaajista kokee terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi. Huolestuttavaa on, että työikäisten osuus on pysynyt tällä mittarilla korkealla edelliseen vertailukohtaan 2015 verrattuna ja on useita prosenttiyksiköitä korkeampi kuin esimerkiksi verrokkikunnissa Mikkelissä, Porissa ja Hämeenlinnassa.

Kouvolassa hieman yli puolet vastaajista kokee elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi. Tämä on hieman alle koko maan keskiarvon.

Tutkimustulokset auttavat suuntaamaan toimenpiteitä kohdennetuille väestöryhmille

FinSote-tutkimuksen sekä muun muassa vuosittain tehtävän kaupungin hyvinvointikyselyn tulosten perusteella kaupunki pystyy kohdistamaan toimenpiteitä paremmin apua tarvitseville väestöryhmille – esimerkiksi tarjoamaan enemmän matalan kynnyksen palveluita, tehostamaan palveluista viestintää ja jalkautumaan asiakkaiden pariin. Omaehtoisen hyvinvoinnin parantamista tuetaan jatkuvasti esimerkiksi kehittämällä parempia ulkoilureittejä, pyöräteitä ja ulkoliikuntapaikkoja sekä parantamalla niiden saavutettavuutta.

Tutkimus- ja kyselytiedot ovat osa vuosista 2017-2020 laadittavaa hyvinvointikertomusta ja ohjaavat vuosien 2021-2025 hyvinvointisuunnitelman valmistelua. Uudelle valtuustokaudelle laadittava hyvinvointisuunnitelman painopisteenä tulee olemaan terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Suunnitelma valmistuu syyskuussa.

FinSote-tutkimus tuottaa tietoa väestön hyvinvoinnista ja palvelujen käytöstä

  • THL toteutti FinSote 2020 tutkimuksen syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana.
  • Tutkimukseen kutsuttiin 61 600 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä henkilöä. Vastausaktiivisuus koko maassa oli 46 %.
  • Kouvolan kaupunki tilasi oman 3000 vastaajan otoksen. Kouvolalaisista kyselyn saaneista vastasi 47 %
  • Kyselyn aihealueita olivat väestön hyvinvointi, terveys, sosiaali- ja terveyspalvelukokemukset ja sähköiset palvelut.
  • Tutkimuksen avulla seurataan, millaisia muutoksia on tapahtunut eri väestöryhmissä (ikä, sukupuoli, koulutus) ja eri alueilla.
  • Tiedonkeruu toteutettiin posti- ja verkkokyselyllä.
  • Tulokset raportoidaan joka toinen vuosi aluetasolla

Lisätietoa

Hyvinvointikoordinaattori Tarja Alamattila, puh. 020 615 7483, tarja.alamattila@kouvola.fi

Kouvolan tutkimustulokset: Tulosraportti 2020 – Kansallinen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus FinSote – THL (terveytemme.fi)

THL:n tiedote: Psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt koronaepidemian toisen aallon aikana