Kouvolan kaupungin kehittämis- ja sopeuttamistyön ohjausryhmä kokoontui maanantaina 22.5. neljännen kerran. Kokousta jatkettiin maanantaina 29.5. Asialistalla olivat muun muassa kaupungin palveluistaan perimät maksut ja taksat, kaupungin myöntämät avustukset, kaupungin palveluverkon tavoitetila ja palvelujen tuottamistavat. Ohjausryhmälle tähän asti esitellyt viranhaltijaesitykset tasapainottavat kaupungin taloutta vuositasolla noin 20 miljoonalla eurolla.
Kouvolan kaupunki aikoo tasapainottaa talouttaan vuositasolla pysyvästi miljoonilla euroilla. Sopeutustarve tarkentuu edelleen ja tulee olemaan 20 miljoonan euron suuruusluokkaa. Sopeutustarpeen taustalla on erityisesti hyvinvointialueuudistukseen liittyvä kaupungin saamien valtionosuuksien merkittävä lasku.
Kouvolan kaupungin ensi vuoden valtionosuudet ovat negatiiviset, mikä tarkoittaa, että kaupunki joutuu maksamaan valtiolle tämänhetkisen arvion mukaan noin kolme miljoonaa euroa valtionosuuksia vuonna 2024. Luvut tarkentuvat, ja lopulliset tiedot ovat käytössä loppuvuodesta 2023.
Tasapainotus toteutetaan pysyvillä säästöillä ja toisaalta tulonlisäyksillä. Tavoitteeseen pääseminen vie useamman vuoden, käytännössä vähintään taloussuunnittelukauden, eli neljä vuotta.
Säästömahdollisuuksia monissa eri toiminnoissa
Kaupungin kehittämis- ja sopeuttamistyön ohjausryhmä kokoontui neljännen kerran maanantaina 22. toukokuuta. Kokousta jatkettiin maanantaina 29.5. Asialistalla oli useita aiheita, kuten kaupungin palveluistaan perimät maksut ja taksat, kaupungin myöntämät avustukset, kaupungin palveluverkon tavoitetila, palvelujen tuottamistavat ja alustava talousarviokehys vuosille 2024–2027.
Viranhaltijaesityksen mukaan kaupungin palveluistaan perimät maksut ja taksat pyritään pitämään kansallisella keskitasolla. Kaupungin myöntämiä avustuksia esitetään supistettavaksi lähes kahdella miljoonalla eurolla. Avustusten yhteissumma on kaupungin vuoden 2023 talousarviossa noin 17 miljoonaa euroa, josta lakisääteisiä avustuksiin kirjattavia menoja on 10,5 miljoonaa euroa ja kaupungin päätösvallassa olevia avustuksia 6,5 miljoonaa euroa. Kaupungin palveluverkon tarkastelussa pyritään panostamaan kahdeksan taajaman lähipalveluihin niin, että lähipalvelut pystytään tarjoamaan jokaiselle kuntalaiselle tulevaisuudessakin. Palvelujen tuottamistapoja tarkastellaan niin, että palveluiden tuotantoa ulkoistetaan.
Ohjausryhmälle tähän asti esitellyt viranhaltijaesitykset tasapainottavat kaupungin taloutta vuositasolla noin 20 miljoonalla eurolla.
Ohjausryhmä ei vielä tiedota yksityiskohtaisesti talouden tasapainottamista koskevista linjauksistaan. Linjaukset tulevat julkisiksi laajemmin, kun niiden pohjalta valmisteltuja viranhaltijaesityksiä toimintojen kehittämisestä ja sopeuttamisesta käsitellään kaupungin toimielimissä: lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa.
Talouden tasapainotustoimenpiteet näkyvät osin jo kaupungin talouden vuoden 2024 kehyksessä, jota kaupunginhallitus käsittelee 5.6.2023.
Osa palveluista jatkossakin lähipalveluja, osa keskitettyjä
Ohjausryhmätyön tavoitteena on kaupungin toiminnan ja palveluiden kehittäminen väestön nykyistä ja tulevaa palvelutarvetta sekä kaupungin taloudellisia resursseja vastaaviksi. Väestön palvelutarpeen mukainen palvelujen kehittäminen tarkoittaa sitä, että esimerkiksi väestön ikääntyminen, terveyshaasteet ja taajamakohtaiset asukasluvut otetaan huomioon palvelurakennetta suunniteltaessa.
– Kouvolassa väki vähenee ja vanhenee, ja tähän on myös palvelutuotannossa kyettävä varautumaan, ohjausryhmän puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Tapio Karvonen toteaa.
Palveluja kehitettäessä on tarkasteltava myös palveluverkkoa, joka tarkoittaa sitä, missä toimipisteissä kaupungin palveluja kuntalaisille tuotetaan ja kuinka paljon hyödynnetään esimerkiksi sähköisiä tai liikkuvia palveluja.
– Kouvolan kaupunki on sopeuttanut toimintaansa huomattavasti viime vuosina, joten merkittäviä säästöjä esimerkiksi henkilöstökustannuksista on vaikeaa saada ilman palveluverkkomuutoksia, kaupungin henkilöstöjohtaja Päivi Karhu muistuttaa.
– Osa kaupungin palveluista on jatkossakin lähipalveluita, joiden tulee sijaita kohtuullisen lähellä kuntalaista. Näitä palveluja ovat esimerkiksi varhaiskasvatus, alakoulut, kirjastot ja kuntopolut sekä lähiliikuntapaikat. Osa palveluista taas palvelee laajaa väestöpohjaa. Nämä palvelut kannattaa järjestää keskitettyinä. Tällaisia laajan väestöpohjan palveluja ovat muun muassa jää- ja uimahallit sekä kaupungin teatteri- ja museopalvelut. Niitä rakennettaessa pyritään ratkaisuihin, jotka palvelevat eri puolilla Kouvolaa asuvia kuntalaisia, kaupunginjohtaja Marita Toikka toteaa.