Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on tehnyt itäisen Suomen maakunnille sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungeille selvityksen Itä- ja Kaakkois-Suomen raidehankkeista. Torstaina julkistetussa raportissa analysoidaan nopeampien itäratojen aluetaloudellista merkitystä saavutettavuuden, elinvoimaisuuden ja aluekehityksen näkökulmasta.
Nopeat itäradat osana kestävää aluekehitystä -raportissa tarkastellaan aluetta, joka kattaa itäradan molempien haarojen vaikutusalueella sijaitsevat seitsemän maakuntaa ja 16 kaupunkia. Alueella asuu joka kuudes suomalainen eli yhteensä noin 930 000 ihmistä.
Raportin yleinen viesti on se, että muutosvaikutukset Suomen alue- ja väestörakenteessa liittyvät yhä kiinteämmin liikenne- ja kasvukäytäviin sekä vyöhykkeiseen kehitykseen. Jatkossa ne eivät enää perustu hallinnollisiin, ohjelmallisiin tai maantieteellisiin rajoihin, vaan alueiden väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen.
Savon ja Karjalan ratojen kaltaiset liikennekäytävät ovat raportin mukaan edustavia esimerkkejä ylialueellisista rungoista, jotka kytkevät toisiinsa radan varrella sijaitsevien suurempien kaupunkikeskusten toiminnallisia alueita sekä kaupunki- ja maaseutualueita.
– Ajattelutapaan tarvitaan muutos. Itäratoja ei tule nähdä yksinomaan liikennekäytävinä, vaan niillä on isompi merkitys koko Itä- ja Kaakkois-Suomen kehityksen kannalta. Liikennekäytävistä voi ajan kanssa rakentua kasvukäytäviä, jos ratojen varrella olevat keskukset ja toiminnalliset alueet pääsevät verkottumaan kiinteämmin keskenään ja muodostamaan laajemman alueellisen työmarkkina-alueen, kuvailee raportin tehnyt aluetutkija Timo Aro.
Raportissa nostetaan itäratojen ykköshaasteeksi se, että kysyntäpotentiaali ei ohjaudu Savon ja Karjalan radoilla tällä hetkellä junaliikenteeseen. Toisaalta käytetyimpiin junavuoroihin ei ole tarjolla vapaita paikkoja. Matkustajamäärät ovat vähäisemmät kuin etelän ja lännen raideliikenteessä. Aron mukaan se on suoraa seurausta nykyisten junayhteyksien hitaudesta.
Raportissa otetaan vertailukohteeksi Kokkola, jonka raide-etäisyys Helsinkiin on 480 kilometriä. Vastaavasti Kuopiosta matkaa on lähes 50 kilometriä vähemmän.
– Pitemmästä etäisyydestä huolimatta Kokkolaan pääsee 25-38 minuuttia nopeammin kuin Kuopioon tai Joensuuhun. Tämä on osuva esimerkki Itä-Suomen suhteellisessa saavutettavuudessa tapahtuneesta heikentymisestä verrattuna muihin suuralueisiin ja erityisesti Länsi-Suomeen. Ero kasvaa jatkossa edelleen, ellei saavutettavuuden suhteen tapahdu muutoksia, toteaa Timo Aro.
Raportti tarjoaa ratkaisuksi itäratojen nopeuttamisen uudella Helsingin, Porvoon ja Kouvolan välisellä oikoradalla. Se mahdollistaisi alle tunnin yhteyden Kouvolasta Helsinkiin, kahden tunnin yhteyden Mikkelistä Helsinkiin ja kolmen tunnin yhteyden Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin. Samalla lyhenisi selvästi myös aikaetäisyys Helsingin ja Pietarin välillä.
– Mitä enemmän Savon ja Karjalan ratojen keskuskaupunkien aikaetäisyyttä ja yhteyksien sujuvuutta Helsinkiin saadaan parannettua, sitä enemmän vaikutetaan laajan Itä-Suomen aluekehitykseen, elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja matkailun kasvupotentiaalin hyödyntämiseen.
– Itäradan toteuttaminen Kouvolasta Porvoon ja lentoaseman kautta Helsinkiin parantaisi koko itäisen Suomen saavutettavuutta sekä vaikuttaisi nopeiden ja sujuvien yhteyksien kautta myönteisesti aluekehitykseen ja alueen muuhun kehittämiseen. Saavutettavauuden merkitys yritysten ja asukkaiden valintoihin on merkittävä, toteaa Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva.
Raportissa painotetaan myös vahvasti raideliikenteen merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kotimaan liikenteen noin 11,8 miljoonan tonnin kasvihuonepäästöistä tieliikenteen osuus on noin 93 prosenttia, vesiliikenteen 4 prosenttia, lentoliikenteen 2 prosenttia. Raideliikenteen osuus jää vain yhteen prosenttiin.
– Raideliikenteeseen panostaminen on merkittävä ilmastoteko mistä tahansa näkökulmasta tarkasteltuna. Ilmaston näkökulmasta on sitä parempi mitä enemmän tavaroita ja ihmisiä liikkuu rautateillä, Aro sanoo.
Nopeat itäradat osana kestävää aluekehitystä loppuraportti
Lisätietoja:
Timo Aro, asiantuntija
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI
p. 045 657 7890, timo.aro@mdi.fi
Petteri Portaankorva, kehitysjohtaja
Kouvolan kaupunki
p. 040 489 9215, petteri.portaankorva@kouvola.fi
Paula Qvick, suunnittelujohtaja
Pohjois-Savon liitto
p. 044 714 2646, paula.qvick@pohjois-savo.fi