Itärataa selvittäneen ryhmän tänään julkaistun yhteenvedon mukaan Itärata-hankkeen toteutumisella olisi suotuisia vaikutuksia Itä-Suomen saavutettavuuteen sekä junaliikenteen kysynnän kasvuun. Uusi Helsinki–Porvoo-Kouvola rataosuus lyhentäisi matka-aikoja merkittävästi.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin syksyllä 2018 antamasta toimeksiannosta kokoontuneen ryhmän tehtävänä on ollut selvittää mahdollisuuksia Itäradan linjaukselle, joka kulkisi Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan. Työryhmän tavoitteena on ollut aiempien Itärataa koskevien selvitysten täydentäminen ja päivittäminen sekä ratalinjauksen laajempien yhteiskunnallisia vaikutuksien selvittäminen.
Selvityksessä Itärata kytkeytyy Helsingin ja lentokentän väliseen Lentorataan. Tarkasteltu Itäratalinjaus palvelisi lisäksi liikennöintiyhteyksiä itäiseen Suomeen sekä Pietariin. Itäradan vaikutusalueella, joka kattaa Itä-Suomen viisi maakuntaa sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit, asuu 0,9 milj. ihmistä pääkaupunkiseudun noin miljoonan asukkaan lisäksi.
Helsingistä Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Porvoon kautta kulkevan Itäradan laajemmat taloudelliset vaikutukset ovat selvityksen mukaan kokonaisuutena positiivisia. Lisäksi Itäradan toteutuminen loisi merkittävän yhteyden itäisestä Suomesta Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja parantaisi merkittävästi itäisen Suomen saavutettavuutta.
Toteutuessaan Itärata lyhentäisi Helsingin ja itäisen Suomen välistä matka-aikaa merkittävästi ja nivoisi Kouvolan entistä tiiviimmin osaksi pääkaupunkiseutua. Lyhyemmän reitin sekä nopean junakaluston myötä Itärataa pitkin matkustaisi Kouvolasta alle tunnissa Helsinkiin ja alle 45 minuutissa Helsinki-Vantaan lentokentälle. Ero matka-ajassa on varsinkin lentokenttäyhteyden osalta hyvin huomattava, sillä matka-aika lyhenisi nopealla junakalustolla 37 minuutilla nykyiseen vaihdolliseen yhteyteen Tikkurilassa. Matka-aikojen arviointeihin sisältyy poikkeustilanteet huomioiva jousto, mikä on lisännyt simuloituja matka-aikoja noin 10 %. Liikennetaloudellisten arviointien perusteella vaikutukset junaliikenteen kokonaiskysyntään ovat positiiviset.
– Tällä hetkellä itäisen Suomen henkilöjunaliikenteen matka-ajat eivät ole riittävän kilpailukykyisiä. Yhteyksien nopeuttaminen lisää kysyntää, jonka odotetaan johtavan myös junaliikenteen tarjonnan kasvuun. Itärata ei ole vain keino parantaa itäisen Suomen saavutettavuutta, vaan myös tapa edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa raideliikenteen kulkutapaosuutta ja junamatkustamista lisäämällä, toteaa Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva.
Torstaina julkaistusta Nopeat itäradat osana kestävää aluekehitystä -raportista selviää, että saavutettavuuden paraneminen on elinehto itäiselle Suomelle ja Kouvolalle. Liikenneinvestoinnit vaikuttavat myönteisesti vaikutusalueen muuhun kehitykseen ja kehittämiseen. Muutosvaikutukset Suomen alue- ja väestörakenteessa liittyvät yhä kiinteämmin liikenne- ja kasvukäytäviin.
– Ajallinen ero itäisen Suomen saavutettavuudessa vaikuttaa merkittävästi alueen vetovoimaan sekä kehittymismahdollisuuksiin. Liikenneverkon kehittämisellä on positiivista vaikutusta yrityksiin, työpaikkoihin, asukasmäärään ja sitä kautta myös alueen elinvoiman kasvuun. Itäradalla on huomattava merkitys koko Itä- ja Kaakkois-Suomen kehitykseen ja kasvuun, Petteri Portaankorva tiivistää.
Väyläviraston laatiman selvityksen mukaan Itärata parantaisikin mahdollisuuksia työmarkkina-alueiden tiiviimpään yhteistoimintaan. Uusi Helsinki-Porvoo-Kouvola ratalinjaus lisää myös asumisen ja työpaikan sijainnin valinnan joustavuutta, mikä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta.
Valtion budjettirahoitus ei ole nykytasolla riittävä Itärata-hankkeen toteuttamiseksi kestävällä tavalla ja siksi tarvittavaa rahoituspohjaa voidaan selvittää hankeyhtiömallia hyödyntämällä. Itäisen Suomen kaupungit ovat osaltaan käynnistäneet Itäradan hankeyhtiövalmistelun ja esittävät sen edistämistä pikaisella aikataululla tiiviissä yhteistyössä valtion kanssa. Itäradan hankeyhtiövalmisteluun ovat tässä vaiheessa jo sitoutuneet seuraavat kaupungit: Kuopio, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Mikkeli, Porvoo, Kajaani, Imatra, Iisalmi ja Pieksämäki.
Lisätietoja:
Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva, puh. 020 615 1287 petteri.portaankorva(at)kouvola.fi