Kouvolan kaupunki haluaa vahvistaa asukkaidensa hyvinvointia ja kerää säännöllisesti tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista. Eriarvoisuusteemainen hyvinvointikysely keräsi marraskuussa yli viisisataa vastausta. Tulosten mukaan eriarvoisuutta koetaan Kouvolassa eniten asuinpaikkaan, terveydentilaan, ikään ja sukupuoleen liittyen. Kyselyn vastauksissa kuntalaiset toivovat heikommassa asemassa olevien tukemista ja näkyvyyttä erilaisuudelle. Saadut tulokset antavat tärkeää tietoa kaupungin palveluiden kehittämiseksi ja päätöksenteon tueksi. Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa neljällä eri kielellä.
Marraskuussa 2021 kaikille kuntalaisille avoinna olleeseen kyselyyn saatiin 510 vastausta. Lasten ja nuorten sekä yli 65-vuotiaiden osuus vastaajista kasvoi. Valtaosa vastaajista sijoittui ikäryhmään 30–64-vuotiaat. Yli puolet vastaajista kertoi voineensa viime vuonna hyvin tai erittäin hyvin. Huonosti voivia oli hieman enemmän kuin edellisinä vuosina. Eniten hyvinvoivia oli vastausten perusteella 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäryhmässä.
Eriarvoisuuden kokemukset
tämänkertaisen kyselyn teemana
Vuosittain toteutettavan kyselyn teemana oli eriarvoisen kohtelun vaikutus hyvinvointiin. Yli puolet vastaajista, 64 %, ei ole kokenut eriarvoista kohtelua. Vastaajien, jotka ovat kokeneet eriarvoisuutta, kokemus liittyi eniten asuinpaikkaan, terveydentilaan, ikään ja sukupuoleen. Nuorilla vastaajilla suurin osa eriarvoisuutta koskevista vastauksista liittyi sukupuoleen, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen ja terveydentilaan. Ikääntyneillä suurin osa eriarvoisuutta koskevista vastauksista liittyi ikään, asuinpaikkaan ja terveydentilaan.
Todettiin, että asuinpaikkaa ei voi aina valita niin, että siellä olisi kaikki kohdallaan. Julkisen liikenteen puuttuessa syrjäseuduilla asuva maksaa liikkumisestaan liikaa autoilun tullessa yhä kalliimmaksi. Maalla ja taajamasta kauempana asuvat ovat väistämättä eriarvoisessa asemassa julkisten kulkuyhteyksien suhteen, kun palveluita keskitetään ydin-Kouvolaan. Terveyspalvelut ovat siirtyneet kauemmaksi ja yleiseen terveydenhoitoon ei oikein saa yhteyttä, saati pääse hoitoon. Lisäksi todettiin, että opiskelussa terveydentilaa ei huomioida tarpeeksi, eikä psyykkisesti sairastavan perhettä tueta perheen tarpeen mukaisesti ja joustavasti. Koronapassin vaatimisen koettiin eriarvoistavan ihmisiä.
Yli kuusikymppisen on vaikea päästä työpaikkahaastatteluun. Yli viisikymppisen on myös vaikea saada työpaikkaa, jos on jonkin verran fyysisiä rajoittavia tekijöitä. Lisäksi hyvinvointikyselyn vastauksissa todettiin, että iäkkäämmän on hankalampi päästä lääkäriin ja hoitoihin. Sukupuoleen liittyen eriarvoisuutta koettiin vähättelynä ja tytöttelynä. Muita eriarvoisuuden kokemuksia olivat rasismi, koulussa haukkumasanojen käyttö ja seksismi.
Lisää tietoa yhdenvertaisuudesta
ja näkyvyyttä erilaisuudelle
Eriarvoisuuden kokemuksen vähentämiseksi kyselyvastauksissa toivottiin, että strategioissa näkyisivät ikääntyvä väestö ja maahanmuuttajat voimavarana, eivät uhkana. Kolmas sektori voisi auttaa. Pitkäaikaistyöttömien ja muiden pienituloisten toimeentuloa voisi helpottaa ja eriarvoistumista vähentää esimerkiksi myöntämällä alennuksia kulkuneuvoissa, kalastusluvissa sekä elokuva- ja teatterilipuissa. Vaihtoehtoisesti voitaisiin jakaa virkistyslippuja, jotka saisi käyttää mielensä mukaan.
Lapsiperheköyhyys lisää pahasti eriarvoisuutta jo pienestä pitäen, joten eriarvoistumisen ehkäisy pitäisi aloittaa jo tukemalla heikommassa asemassa olevia perheitä. Ammattilaistasoisen kulttuuritoiminnan kehittäminen voisi puolestaan tuoda uusia kehityssuuntia ja avata mahdollisuuksia kaupungin lisäksi myös erilaisuudelle. Lapsiperheille toivottiin ilmaisia kaupungin järjestämiä liikuntakerhoja, joihin myös pienituloisten lapset pääsisivät osallistumaan.
Lisää tukea toivottiin maaseudulle ja kylätoimintaan. Kannettiin huolta esimerkiksi siitä, miten eriarvoiseen asemaan Kouvolan kylissä asuvat nuoret joutuvat toimimattoman joukkoliikenteen vuoksi. Kysyttiin, olisiko mahdollista tarkemmin kartoittaa kylien asukkaiden, erityisesti nuorten liikkumisen tarpeita, ja vaikkapa täsmävuoroin parantaa tilannetta ilman massiivisia kustannuksia? Lähipalveluiden toivottiin olevan nykyistä paremmin saavutettavia.
Koulujen seksuaaliopetuksessa tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Kouluissa tulisi olla paremmat tukitoimet esimerkiksi adhd- tai autismi-diagnoosin omaaville henkilöille sekä masentuneille. Tukitoimia toivottiin myös opettajien hyvinvointiin.
Yhteisöllisyyttä, osallistavia palveluita
ja vapaaehtoistyötä kaivattiin
Kyselyyn tulleissa vastauksissa toivottiin myös yhteistilaisuuksia ja matalan kynnyksen paikkoja, joissa kouvolalaiset voisivat hakea seuraa ja tukea erilaisiin elämänvaiheisiin sekä tilanteisiin. Lisäksi kaivattiin eri ihmisryhmiä lähentävää yhteistä toimintaa, tietoa eri ihmisryhmistä monikanavaisesti, peruspalveluihin osallistavuutta lapsesta vanhukseen ja ikäihmisille tukea digiasioissa.
Maahanmuuttajille toivottiin mahdollisuuksia osallistua matalan kynnyksen työkokeiluihin tai vapaaehtoistyöhön. Lisäksi maahanmuuttajanaisia ehdotettiin otettavan mukaan kodin ulkopuoliseen toimintaan, esimerkiksi lasten kanssa harrastamiseen.
Vastauksista hyötyä kaupungin palveluiden
kehittämisessä ja päätöksenteossa
Kaupunki hyödyntää kyselystä saamiaan vastauksia ja toimenpide-ehdotuksia eri palveluissa toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kuntalaisten vastauksia onkin jo esitelty ylintä johtoa myöten. Osallisuuskoordinaattori Heli Veripää uskoo, että ehdotukset hyödyttävät erityisesti kaupungin osallisuuden kehittämistä, joka sai kyselyssä runsaasti vinkkejä, ja jonka merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille nousi kyselyssä selvästi esiin.
Kouvolan kaupunki on tehnyt hyvinvointikyselyn vaihtuvalla teemalla nyt jo neljän vuoden ajan. Vuonna 2020 kyselyn teemana oli koronan vaikutukset hyvinvointiin. Korona-aikana Kouvolassa lisättiin digipalveluita ja -tapahtumia sekä koronatiedotusta. Varhaiskasvatuksessa tuettiin lapsia ja perheitä koronatukirahan turvin vahvistamalla henkilöstön osaamista työnohjauksen avulla sekä palkkaamalla neljä kasvatustutoria tekemään työtä yhdessä päiväkotien henkilökunnan kanssa. Perusopetukseen palkattiin tuntiopettajia, koulunkäynninohjaajia ja kasvatustutoreita. Ikäihmisille järjestettiin kauppa- ja asiointiapua, soitettiin yli 80-vuotiaille ja avattiin keskustelupuhelin.
Vuonna 2019 kyselyn teemana oli oman hyvinvoinnin edistäminen ja vastauksissa nousi kaupunkilaisten huoli terveyspalveluista Kymsoten aloitettua juuri toimintansa. Vastausten innoittamana ikäihmisten Hyvinvointiasemilla muun muassa selkeytettiin kaupungin ja Kymsoten rooleja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä tuotiin paremmin esiin, mitä jokainen voi tehdä hyvinvointinsa eteen.
Vastauksissa toivottiin myös matalan kynnyksen tiloja ja kohtaamispaikkaa keskustaan, minkä
perusteella vauhdittui suunnitelma yhteisöllisen kohtaamispaikan saamiseksi pääkirjaston tiloihin.
Vuonna 2018 hyvinvointikyselyssä käsiteltiin yksinäisyyttä. Vastausten perusteella järjestöjen ja kaupungin toimijoiden yhteinen työryhmä pohti toimenpiteitä yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Toimenpiteinä oli muun muassa kouvolalaisten yhteinen ilta, jossa käsiteltiin monipuolisesti yksinäisyyden teemaa ja sen ehkäisyä, sekä ikäihmisille suunnattu Napakymppi -tapahtuma. Kaupungin nuorisopalvelut puolestaan jalkautui jakamaan esitteitä toiminnastaan ja tapahtumistaan alueelle, jossa oli kyselyn mukaan eniten yksinäisyyttä kokevia nuoria.
Yhteenveto vastauksista on luettavissa kaupungin verkkosivuilla osoitteessa: hyvinvointikyselyjen yhteenvetoja.