Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi ja merkitsi tiedoksi kokouksessaan 8.6. hyvinvointikertomuksen vuosiraportin 2020. Raportissa nousivat esiin kirjastojen ja museoiden kävijämäärän lisääntyminen, väestökehityksen haasteet, mielenterveysmallin kehittäminen, kulttuuri- ja liikuntajärjestöjen toimintaedellytysten lisääminen sekä matalan kynnyksen eli yhteisöllisten tilojen tarve.
Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä tehdään vähintään kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomuksen vuosiraportissa 2020 arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista vuoden 2019 aikana. Arviointi perustuu pääosin sähköisestä hyvinvointikertomuksesta ja kaupungin omista järjestelmistä saatuihin indikaattoritietoihin. Hyvinvointikertomuksen valmistelussa on ollut mukana myös nuorisovaltuusto. Osana vuosiraporttia toteutettiin asukkaille suunnattu hyvinvointikysely. Kysely toteutettiin verkossa 18.11.-1.12.2019, vastaajia oli 357.
Hyvinvointikertomuksen vuosiraporttiin kuuluu yhtenä osana hyvinvointisuunnitelma tavoitteineen ja toimenpiteineen seuraavalle vuodelle. Hyvinvointisuunnitelmassa 2021 on huomioitu hyvinvointikertomuksessa esille nousseet kuntalaisten hyvinvoinnin haasteet. Hyvinvointia tukevien palveluiden kehittämiseen vaikuttaa kaupungin heikko taloudellinen tila.
Kymenlaaksossa aloitettiin v. 2019 ensimmäisen alueellisen hyvinvointikertomuksen valmistelu Kymsoten koordinoimana, yhteistyössä kaikkien Kymenlaakson kuntien kanssa.
Nuorten kokivat terveydentilansa hyväksi
Varhaiskasvatuspäivän aikana tehdyissä havainnoinneissa on todettu lapsilla positiivisten tunteiden osuuden kasvaneen. Positiivista kehitystä on tapahtunut myös nuorten kokemuksessa omasta terveydentilastaan, jossa Kouvolan tilanne on vertailukuntien paras.
Nuorten hyvinvointia heikentää liian vähäinen liikunta ja mielenterveyden haasteet
Nuorten hyvinvointia heikentävinä tekijöinä nousevat esiin liian vähäinen liikunta ja mielenterveyden haasteet. Yksinäisyyden kokemukset lisäävät masennuksen riskiä. Varhaista tukea mielenterveyden ongelmiin ei ole ollut riittävästi saatavissa. Tämä tulee esiin etsivän nuorisotyön asiakkaiden kokemuksista. Myös nuorisovaltuusto on kiinnittänyt asiaan huomiota. Nuorisovaltuusto on ottanut tänä vuonna omaksi tavoitteekseen yhteisöllisyyden edistämisen kouluissa mm yksinäisyyden vähentämiseksi.
Nuorten mielen hyvinvoinnin lisäämiseksi ollaan suunnittelemassa Hyvän mielen koulukonseptin käyttöönottoa. Ehkäisevän mielenterveystyön käsikirja toimintamallina kouluissa ja oppilaitoksissa valmistuu myös pian. Liikunnan edistämiseksi mm. koulujen/ oppilaitosten ympäristöä kehitetään liikkumaan houkuttelevaksi. Lisäksi hyödynnetään liikuntaneuvonnassa sosiaalista mediaa.
Pitkäaikaistyöttömien osuus laski vuonna 2019
Työllisyystilanne on pysynyt vuoden 2019 aikana myönteisenä. Työttömyysaste oli vuoden lopussa 11,2 %. Myös pitkäaikaistyöttömien osuus on laskenut. Vaikka työllisyys on kehittynyt positiivisesti, Kouvolassa työttömien osuus työvoimasta on vertailukuntien keskitasoa ja selvästi koko maan keskiarvoa korkeampi. Kaupunki tarvitsee lisää elinvoimaa ja työpaikkoja, mikä lisää asukkaiden hyvinvointia.
Mielenterveydessä edelleen haasteita
Työikäisten mielenterveyden edistämiseen ja haitallisen päihteiden käytön ehkäisemiseen on edelleen kehitettävä sekä ennaltaehkäiseviä että varhaisen tuen malleja yhteistyössä Kymsoten ja kolmannen sektorin kanssa. Myös puheeksioton toimintamallia tulee edelleen vahvistaa kaikissa sosiaali- ja terveyspalvelujen kontakteissa. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25 – 64-vuotiaiden määrä on ollut kasvussa yhtäjaksoisesti vuodesta 2016, erityisesti naisten määrä on huolestuttava.
Kotihoidon palveluiden piiriin pääsi jonottamatta
Ikääntyneiden palvelut siirtyivät vuoden 2019 alusta käynnistyneen Kymenlaakson kuntien perustaman kuntayhtymän Kymsote vastuulle. Ikääntyneiden palvelut kuuluvat kuntayhtymän koti-, asumis- ja hoivapalveluiden palvelukokonaisuuteen. Ikäihmisistä kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden määrä sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Kotihoidon palveluiden piiriin pääsi jonottamatta.
Yksinäisyyden tunteeseen pyritään vaikuttamaan hoito- ja palvelusuunnitelman kautta
Omaishoidon peittävyys on pienentynyt ja kotihoidossa yksinäisyyden tunnetta kokevien osuus on kasvanut. Kotihoidon ja hoiva-asumisen asiakkaiden yksinäisyyden tunteeseen pyritään vaikuttamaan hoito- ja palvelusuunnitelman kautta. Suunnitelmaa laadittaessa kartoitetaan asiakkaan sosiaalinen verkosto; esim. omaiset/läheiset, kolmannen sektorin toiminta, tukipalvelut. Jokaisen asiakkaan kohdalla pohditaan hänelle parhaat ratkaisut yksinäisyyden tunteen vähentämiseksi. Erityisesti kotihoidon osalta tulee toimintamalleja yksinäisyyden kokemisen vähentämiseksi vahvistaa.
Tarkemmat tiedot kouvolalaisten hyvinvoinnista indikaattoreineen löytyy
hyvinvointikertomuksen vuosiraportista 2020.
Hyvinvoinnin tavoitteet ja toimenpiteet on esitetty hyvinvointisuunnitelmassa 2021.
Lisätietoja:
Hyvinvointijohtaja Arja Kumpu, puh 020 615 7429, arja.kumpu(a)kouvola.fi;
Hyvinvointikoordinaattori Tarja Alamattila, puh 020 615 7483, tarja.alamattila(a)kouvola.fi;
Kehittämispäällikkö Liisa Kolari, puh 020 615 8026, liisa.kolari(a)kouvola.fi