Hyvinvointialueet tulevat – mikä muuttuu?

Sote-uudistusta on tehty pitkään ja hartaasti. Vuoden 2023 alussa se toteutuu: sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestäminen ja tuottaminen siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille.

Samalla uudistuu palveluiden rahoitus. Tähän asti sote-palveluita ovat rahoittaneet kunnat, jotka ovat saaneet tarkoitusta varten valtiolta valtionosuuksia. Lisäksi sote-palveluita on rahoitettu kuntien verotuotoilla. 1.1. 2023 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut rahoittaa suoraan valtio.

Kymenlaaksossa on toiminut vuoden 2019 alusta kuntayhtymä Kymsote, joka on pääosin järjestänyt ja tuottanut julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut Kymenlaaksossa. Kymsoten toiminta lakkaa vuoden 2022 lopussa ja siirtyy hyvinvointialueille.

Äänestäminen kannattaa
– uusi aluevaltuusto keskeinen päätöksentekijä

Mikä muuttuu, kun hyvinvointialueet aloittavat, hyvinvointipäällikkö Sanna-Riitta Junnonen?

– Nyt muutetaan järjestämisen tapaa, joten todennäköisesti kuntalaisille näkyviä muutoksia on varsin vähän. Tämä riippuu toki rahoituksesta. Vuoden 2022 aikana määritetään tulevan hyvinvointialueen rahoitus. Jos rahoitus olisi pienempi kuin nykyinen Kymsoten budjetti, palveluja jouduttaisiin sopeuttamaan.

Junnonen korostaa, että uusi aluevaltuusto on tärkeässä roolissa tulevaa hyvinvointialuetta rakennettaessa.Aloittava valtuusto on paljon vartija. Se tekee heti ensimmäisenä keväänään isoja päätöksiä koskien muun muassa tulevan hyvinvointialueen taloutta ja kehittämisen suuntaa.

– Kannustan kouvolalaisia ja kaikkia kymenlaaksolaisia aktiivisuuteen ja käyttämään äänioikeuttaan aluevaaleissa. Näin saamme hyvinvointialueelle asukkaita mahdollisimman hyvin edustavan, osaavan ja näkemyksellisen valtuuston.

–Kymenlaaksossa kuntien sote-henkilöstä siirtyi jo vuoden 2019 alussa Kymsote-kuntayhtymän palvelukseen, joten maakunnassa ei tämän vuoksi ole edessä sellaisia mittavia henkilöstösiirtoja, jotka monissa muissa maakunnissa työllistävät hyvinvointialueen valmistelijoita.

– Kunnista hyvinvointialueille siirtyvät koulukuraattorit ja -psykologit sekä tukipalveluiden henkilöstöä, Junnonen kertoo.

Isoa muutosta on valmisteltu Kymenlaaksossa
yhdessä elokuusta lähtien

Isoa muutosta valmistellaan huolella. Kymenlaaksossa on 1. heinäkuuta alkaen toiminut hyvinvointialueiden toimintaa valmistellut väliaikainen valmistelutoimielin Vate. Siihen on nimetty edustajat Kymenlaakson alueen kunnista, Kymsotesta, Kymenlaakson pelastuslaitokselta ja hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön edustajista.

– Vate kokoontuu pääsääntöisesti joka toinen viikko ja tarvittaessa useammin. Asialistalla ovat olleet esimerkiksi tulevan hyvinvointialueen hallinnollinen rakenne, valmistelun tiekartan eri osa-alueiden käsittely ja valmistelun reunaehtojen varmistaminen, Junnonen kertoo.

Vate toimii helmikuun 2022 loppuun asti. Työsarkana sillä on seuraavaksi esimerkiksi hyvinvointialueen hallintosäännön ja strategian valmistelu tulevan aluevaltuuston päätettäväksi.

Hallintosäännössä määritetään esimerkiksi hyvinvointialueen toimielimet ja niiden päätösvalta. Strategia taas antaa toimintaan suuntaviivat: se sisältää linjaukset muun muassa tulevan hyvinvointialueen tavoitteista, joiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkoa kehitetään. Viime kädessä kyse on siitä, miten esimerkiksi terveysasemien tai lastenneuvoloiden palveluja kehitetään sekä missä toimipisteet sijaitsevat.

1.3.2022 alkaen vastuu hyvinvointialueiden toiminnan valmistelusta siirtyy vaaleilla valitulle aluevaltuustolle. Se jatkaa valmistelua yhdessä aluehallituksen ja muiden hyvinvointialueen toimielinten, kuten lautakuntien, kanssa. Kymsote ja pelastuslaitos jatkavat toimintaansa vuoden 2022 loppuun asti.

– Valmisteluun osallistuu myös virkamiehiä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, valitaanko aluevaltuuston työrukkaseksi väliaikainen virkamieselin, jossa on myös kuntien edustus. Tällä hetkellä hankkeen parissa työskentelee kokopäiväisesti vain vuoden 2023 loppuun asti muutosjohtajaksi valittu Lauri Lehto, Junnonen kertoo.

Hyvinvointialueelle tulossa
todennäköisesti neljä lautakuntaa

Aluevaltuusto päättää siis vuonna 2022 monenlaisista perustavanlaatuisista asioista, kuten hyvinvointialueen hallintosäännöstä, strategiasta ja vuoden 2023 talousarviosta. Lisäksi päätöksiä tehdään hyvinvointialueelle siirtyvästä henkilöstöstä.

Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen, jonka tehtävänä on johtaa alueen toimintaa, palveluita ja taloutta. Lautakuntia Kymenlaakson hyvinvointialueella toimii tämänhetkisen esityksen mukaan keväästä 2022 lähtien neljä: turvallisuuslautakunta, palvelulautakunta, hyte-lautakunta ja tarkastuslautakunta.

Kymenlaakson hyvinvointialueelle valitaan oma alueellinen vanhusneuvostonsa, vammaisneuvostonsa ja nuorisovaltuustonsa. Järjestöt otetaan huomioon, kun hallinnon rakennetta valmistellaan.

Hyvinvointialueet tarvitsevat hyvää johtamista
ja toimivat palautejärjestelmät

Hyvinvointialueuudistus tehdään, jotta kansalaisille tärkeiden ja paljon yhteiskunnan resursseja vaativien sote- ja pelastuspalveluiden järjestämiseen saataisiin leveämmät hartiat.
– On katsottu, että kuntien erilaisuus asettaa suomalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Tämä epäkohta halutaan poistaa, ja taata kaikille kansalaisille laadultaan riittävät sekä oikea-aikaiset sote-palvelut.

Junnonen näkee, että muutoksessa on iso mahdollisuus.
– Aina kun rakennetaan uutta, voidaan uudistaa myös tekemisen tapoja ja tuottaa aidosti aiempaa laadukkaampia palveluja kuntalaisille.

Haasteena Junnonen taas pitää muodostettavien organisaatioiden kokoa.
– Se asettaa isoja vaateita johtamiselle: on luotava johtamisjärjestelmät, jotka mahdollistavat muodostettaville isoille organisaatioille riittävän ketterän reagoimisen muuttuviin asiakastarpeisiin.  Lisäksi viestinnällä on rohkaistava kuntalaisia palveluiden käyttöön ja luotava toimivat asiakaspalautejärjestelmät, jotka tukevat johtamista ja palveluiden kehittämistä.
– Tällaisessa organisaatiossa työntekijät tietävät, mitä he tekevät ja miksi, ja homma toimii.

Palvelupolkujen ja muun yhteistyön pitää toimia
– kunnilla tärkeä edunvalvontarooli

Junnosen mukaan on myös erittäin tärkeää, että hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyö sujuu erityisesti silloin, kun kuntalainen tarvitsee sairauteensa tai hankalaan elämäntilanteeseensa palveluja sekä hyvinvointialueelta että kunnasta.

– Ammattikielellä puhutaan palvelupoluista. Asiaa voi havainnollistaa esimerkiksi pohtimalla peruskoulun oppilasta, joka tarvitsee oppimiseensa tukea paitsi opettajaltaan, myös hyvinvointialueella työskentelevältä koulukuraattorilta ja tai -psykologilta. Jokainen ymmärtää, että lapsen tai nuoren auttamiseksi tiedon on kuljettava ja yhteistyön toimittava saumattomasti ammattilaisten kesken. Palvelupolun pitää siis toimia.

Kunnilla on jatkossakin tärkeä edunvalvonnallinen rooli suhteessa hyvinvointialueisiin.
– Kunnan tehtävänä on uudessa mallissa ennen muuta vähentää erilaisella ennaltaehkäisevällä toiminnalla yhteiskunnalle kalliiden sote-palveluiden käyttöä. Toisaalta kunnan tulee vaikuttaa hyvinvointialueeseen ja valvoa kuntalaisten puolesta, että heidän saamansa sote-palvelut ovat määrältään ja laadultaan riittäviä.

Kunnissa jatkuu myös oma hyvinvoinnin edistämisen työnsä. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi kaupunginvaltuustolle raportoitavaa hyvinvointisuunnitelmaa ja -kertomusta sekä niiden toimenpiteiden toteuttamista ja kuntalaisten osallisuutta edistävää toimintaa, kuten aluetoimikuntia.

Rohkeasti uusia palvelumuotoja hakemaan
– hyvä palvelu ei ole sama asia kuin lähipalvelu

Kymenlaaksossa on valtakunnallisesti tarkastellen keskimääräistä enemmän päihde- ja mielenterveysongelmia. Sote-palveluiden kustannuksia nostaa myös ikääntyminen. Lisäksi suhteellisen harvaan asutussa ja kuntaliitoshistorialtaan rikkaassa maakunnassa käydään jatkuvaa keskustelua myös erilaisten sote-palveluiden toimipisteistä.

– Hyvä palvelu ei ole aina sama asia kuin lähipalvelu. Jos palvelun tuottaminen suhteessa väkimäärään on liian kallista, pitää hyödyntää muita vaihtoehtoja, kuten liikkuvia palveluja, vaikkapa näytteenottobussia, tai digitaalisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi lääkärin videovastaanotto sopii tiettyihin lievempiin sairauksiin tai reseptien uusimiseen. Yksityisellä puolella näitä hyödynnetään paljon. Pitää olla rohkeutta kokeilla ja hakea uusia tapoja palvella kuntalaisia.

Mitkä aluevaalit? Mikä aluevaltuusto?

• Jokaisella hyvinvointialueella on aluevaltuusto, joka vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa.
• Aluevaltuustoon valitaan valtuutetut ja varavaltuutetut aluevaaleissa.
• Aluevaalien ennakkoäänestys järjestetään 12.­–18.1. ja varsinainen vaalipäivä on 23.1.
• Ensimmäisten, 1.3. 2022 aloittavien aluevaltuustojen toimikausi päättyy 31.5.2025. Jatkossa aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta.
• Kymenlaakson aluevaltuustoon valitaan 59 valtuutettua ja heille varavaltuutetut.
• Aluevaltuusto päättää muun muassa hyvinvointialueen hallintosäännöstä, strategiasta ja talousarviosta.
• Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja muut hyvinvointialueen toimielimet sekä valitsee hyvinvointialueen johtajan.
• Aluevaltuuston tehtävät määritellään tarkemmin 23.6.2021 annetussa laissa hyvinvointialueen tehtävistä.

Lue lisää aluevaaleista:

Kouvolan kaupungin verkkosivujen vaali-infosivu:
kouvola.fi/aluevaalit

Maakunnallinen alueuudistuksen ja aluevaalien infosivu:
kymha.fi

Katso Kymsoten järjestämän hyvinvointialueaiheisen keskustelupaneelin tallenne

Lisätietoja:
Sanna-Riitta Junnonen puh. 020 615 7429, sanna-riitta.junnonen@kouvola.fi