Kuntalaisten hyvinvointi turvataan vahvoilla peruspalveluilla – ”Lisäksi tarvitaan hyvää ja laajaa yhteistyötä niin Kymsoten kuin kolmannen sektorin kanssa”

Vaikka sote-palvelut ovat siirtyneet kaupungilta kuntayhtymälle, Kouvolan kaupunki vastaa edelleen asukkaidensa hyvinvoinnin edistämisestä.

Arja Kummulla on lähes 40 vuoden ura sosiaali- ja terveysalalla, enimmäkseen hallinnossa ja johdossa. Hänellä jos kellä on näkemystä siitä, mitkä ovat alan haasteita ja missä on onnistuttu.

– Kouvolan kaupungilla olen ollut vuodesta 1997 ja sitä ennen Kuusankosken kaupungilla.

Kumpu jää loppuvuodesta eläkkeelle Kouvolan kaupungin hyvinvointijohtajan virasta. On hetki katsoa taaksepäin – ja vähän tulevaisuuteenkin.

Isommat hartiat tuovat toimintavarmuutta

– Samaa käynnistymisen ja toiminnan muutoksen kipua käytiin vuonna 2009, kun kuusi kuntaa liittyivät yhteen.

Näin Kumpu kuvailee kuntayhtymä Kymsoten alkutaipaleen haasteita.

– Kun organisaatio muuttuu, toimijatkin muuttuvat. Toimintoja yhdenmukaistetaan ja palveluja käydään läpi. Muutokseen kuuluu väistämättä kehittäminen, uudistaminen ja palveluverkon muutokset. Kuntalaiset ja asiakkaat reagoivat tähän kaikkeen.

Kummun mielestä sosiaali- ja terveyspalvelut olivat asiakasta lähempänä, kun kunta vastasi niistä. Kun organisaatio on aikaisempaa suurempi ja kauempana, se tuo helposti kuntalaisille tunteen etääntymisestä.

– Kun palveluiden tuottaminen ja järjestäminen oli omalla kaupungilla, tunnettiin paremmin organisaatio ja toimijat.

Kumpu näkee kuntayhtymässä myös paljon hyvää.

– Haasteena on tänä päivänä myös henkilöstön rekrytointi. Isompi toimija tuo toimintaan vahvuutta, vahvempaa ammatillista osaamista ja työnantajana vetovoimaa.

Aiempaa isommalla organisaatiolla on myös paremmat edellytykset kehittää ja uudistaa toimintaa.

Kymenlaakson erityispiirteenä kaksi keskusta

Kymenlaakson erityispiirteenä Kumpu näkee maakunnan vahvan kaksinapaisuuden. Se vaatii joustavuutta ja kokonaiskuvan hahmottamista maakunnallisesti Kymsotelta.

– Kuntayhtymän on sekä turvattava saavutettavat ja yhdenvertaiset palvelut maakunnan alueella että vahvistettava erityispalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta Kouvolan kaupungin asukkaille.

Tasaveroisuus ei välttämättä tarkoita sitä, että pohjoisessa ja etelässä tarjotaan täsmälleen samoja palveluja, Kumpu sanoo.

– Palveluiden järjestämisessä tulee huomioida pohjoisen Kymenlaakson palveluntarve ja toimintaympäristö. Peruspalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta tulee vahvistaa entisestään, jotta palveluntarpeeseen vastataan ajoissa. 

Kumpu on tyytyväinen siihen, että Ratamo-keskus käynnistyy vihdoin ensi vuoden puolella. Ratamo tarjoaa uudet ja toimivat tilat sosiaali- ja terveydenhuollolle, mukaan lukien erikoissairaanhoidon palveluita.

Hyvinvoinnin vahvistaminen kaupungin vastuulla

Arja Kumpu.

Vaikka sote-palvelut ovat siirtyneet kaupungilta kuntayhtymälle, Kouvolan kaupunki vastaa edelleen asukkaidensa hyvinvoinnin edistämisestä. Tämä on lakisääteinen velvollisuus, Kumpu muistuttaa. Vastuu on kirjattu kuntalakiin ja terveydenhuoltolakiin.

– Hyvinvoinnin edistäminen on kaupungin perustehtäviin kuuluva kokonaisuus. Jotta tavoitteet toteutuvat, tarvitaan riittävä henkilöstöresurssi sekä laajaa monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavat lähes kaikki kaupungin palvelut: liikunta ja kulttuuri, asumisen ja ympäristön palvelut, esimerkiksi kaavoitus, toimivat varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut. Vahvat peruspalvelut ovat elinehto kaupunkilaisten hyvinvoinnille, Kumpu sanoo.

– Hyvinvoinnin kokemus voi tulla vaikkapa Kalalammen luontopolulta.

Kaupunki on kirjannut tavoitteensa hyvinvoinnin ja elinvoiman kasvun ohjelmiin. Näiden pohjalta on viime keväänä tehty hankeaihioiden valmistelua.

– Kasvuohjelmat ovat erinomainen pohja yhteiseen tekemiseen.

Onnistumiseen tarvitaan hyvää yhteistyötä niin kaupungin palveluyksiköiden välillä kuin kaupungin ja Kymsoten kuin kolmannenkin sektorin kanssa.

– Ratamon terveysmetsä, Hyvinvointipiste Virtaamo ja nuorten matalan kynnyksen palvelut Nupa-talolla ovat hyviä esimerkkejä yhteistyön tuloksista.

Kouvolan haasteena työllisyyden edistäminen

Kouvolassa, kuten koko Kymenlaaksossa, elintapasairauksia on paljon. Mielenterveysperusteella työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä on aavistuksen enemmän kuin muualla Suomessa.

– Sitä kautta nousee haasteita sosiaali- ja terveyspuolelle. Kunnan näkökulmasta haasteena on, miten edistää työllisyyttä.

Kumpu toivoo, että Kouvola varaa työllisyyden edistämiseen riittävästi resursseja. Lisäksi hän toivoo rohkeutta luoda uusia toimintamalleja. Nykyinen toimijakenttä on hajanainen.

– Nykymuodossaan työllisyyden edistäminen vaatii vahvaa yhteistyötä Kymsoten kanssa, varhaisia palvelun muotoja ja matalan kynnyksen palveluja, jotta tavoitamme asiakkaat. Erityisesti asiakasohjausta heti työttömyyden alkuvaiheessa tulee vahvistaa. Palvelujärjestelmän tulee tarjota työttömille tarkoituksenmukaisia ja motivoivia vaihtoehtoja työllistymiseen.

Hallitusohjelmaan kirjattu muutos työllisyyden hoidosta vuoden 2024 alusta on Kummun mielestä tarkoituksenmukainen. Muutos toivon mukaan keskittää vastuun yhdelle toimijalle, kunnalle, jolloin toimintakenttä selkeytyy.

Koronavuoden aiheuttama hoitovelka realisoituu jossakin vaiheessa palvelujen tarpeen nousuna.

– Niin Kymenlaaksossa kuin kansallisella tasolla on paljon todettua tai piiloon jäänyttä hoitovelkaa, johon vastaaminen haastaa kaikki toimijat.

Sote-uudistus vaatii saumatonta yhteistyötä

Maakuntavaalit käydään keväällä 2022. Maakunnan väliaikaishallinnon valmistelu on jo aloitettu. Tavoite on, että uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuonna 2023.

Isoimpana haasteena Kumpu näkee rahoituksen. Tarkemmin rahoituksen riittävyyden. Kymenlaaksossa rahoitus vähenee nykyisestä. Lisäksi hyvinvointialueissa tulee näkymään vahva valtion ohjaus.

– Miten valtion ohjaus tukee alueiden mahdollisuuksia kehittää ja uudistaa omaa aluettaan?

Tärkeänä Kumpu näkee sen, että yhteistyö valtion, yhteistoiminta-alueiden, hyvinvointialueen ja peruskunnan välillä toimii saumattomasti. Hän toivoo, että hyvinvointialueiden ja kuntien keskinäistä tehtävänjakoa asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen osalta saadaan selkeämmäksi valmistelun edetessä.

– Tulevat hyvinvointialueet käynnistyvät hyvinkin erilaisista lähtökohdista. Lakiin on kirjattu vahvasti sotepalveluiden saavutettavuus, saatavuus ja yhdenvertaisuus.

Haaveena hyödyntää vielä omaa osaamistaan

Viimeiset työvuodet ovat olleet tiukkoja ja työn täyteisiä, Kumpu sanoo.

– Säännöllinen työ on nyt päättymässä ja aamuinen lähteminen. Se tuntuu hyvältä.

Kumpu kertoo nauttineensa työstään.

– Olen saanut työskennellä itsenäisesti mutta kuitenkin lähellä henkilöstöä.

Mitä Kumpu aikoo eläkkeelle päästyään tehdä?

– Olen yhdistystoiminnassa mukana, mutta olen myös miettinyt, josko voisin osa-aikaisesti tehdä vaikkapa jotakin valmistelutyötä. Aivothan eivät narikkaan jää, vaikka eläkkeelle jäänkin.

Omasta hyvinvoinnistaan hyvinvointijohtaja pitää huolta perinteisin keinoin: liikkumalla, hoitamalla omakotitalon puutarhaa, lukemalla. Tärkeää on yhteinen aika omien läheisten ja ystävien kanssa.

KUKA?
Arja Kumpu, 64

Kouvolan kaupungin hyvinvointijohtaja

Jää pian eläkkeelle

Aloitti Kouvolan kaupungilla 1997 vanhustyön johtajana

Työura sosiaalialalla, lähinnä hallinnossa ja johdossa

Sosionomin tutkinto ja sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Valtiotieteiden maisterin tutkinto.

Syntynyt Joutsenossa, asunut Kouvolassa pitkään