Kuntalaisen etu edellä

Kouvolan uuden hyvinvointipäällikön Sanna-Riitta Junnosen tausta on Kouvolassa, sosiaalityössä sekä lasten ja nuorten palveluissa. Hyvinvointia hän haluaa edistää satsaamalla peruspalveluihin ja ottamalla mukaan myös järjestöt ja yhdistykset.

Sanna-Riitta Junnonen aloitti elokuussa uutta siirtyessään Kouvolan kaupungin hyvinvointipäälliköksi. Kuten kaikessa hyvässä, mukana on myös vanhaa: Kouvolan kaupunki on hänelle organisaationa tuttu, samoin kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen.

Junnosella on takanaan pitkä kokemus sosiaalityöstä, lastensuojelusta sekä lasten ja perheiden palveluista. Verkostojakin on moneen suuntaan.

–  On kiva palata Kouvolaan ja kaupungille töihin. Moni on täällä tuttu, mutta nyt roolit ovat uudet. Hyvinvointipäällikön tehtävä on tosi kiinnostava ja avaa erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Menetän ehkä helppoutta ja vapautta, mutta edessä on kiinnostavia teemoja, jotka herättävät tekemisen palon, hän sanoo.

Iitissä asuva Junnonen aloitti työuransa sosiaalipuolella. Hän kokeekin, että hänen juurensa ovat sosiaalityössä.

–  Olen tehnyt sosiaalityötä koko ikäni. Katson maailmaa siitä perspektiivistä. Mutta olen tehnyt paljon korjaavaa työtä, varhaisen vaiheen työtä sekä uuden kehittämistä. Uskon että tästä kaikesta on nyt hyötyä, hän sanoo.

Syrjäytyminen ja osattomuus haasteina – ratkaisuna peruspalveluihin satsaaminen

Kouvolan haasteet Junnonen tuntee. Hän on nähnyt ne käytännön tasolla. Työttömyyden, syrjäytymisriskin ja osattomuuden tunteen, jotka näkyvät niin lastensuojelussa, sosiaalipuolella kuin terveydenhuollossakin.

Toisaalta hänestä lapsiperheillä on Kouvolassa moni asia hyvin.

–  Täällä on satsattu perheiden mahdollisuuksiin. Suurin haaste on kuitenkin tavoittaa ne, jotka eivät kykene tulemaan mukaan, hän pohtii.

Junnonen uskoo, että paras keino taklata syrjäytymistä ja osattomuuden tunnetta on aloittaa perusasioista. Sellaisista kuten kaikkia koskevat peruspalvelut.

–  Niihin pitää satsata. Pitää myös luoda rakenne, jossa mukana on eri toimijoita, luoda sellainen kokonaisuus, johon ihmisen on helppo osallistua. Aina ei tarvitse olla kyse viranomaisista, hyvinvointia voi lisätä muutenkin. Hieno esimerkki tästä on Porukkatalo, hän sanoo.

Lähtökohtana halu parantaa maailmaa

Nuorena Junnonen haki sekä sairaanhoitajaksi että sosiaalialaa opiskelemaan. Hän halusi parantaa maailmaa.

–  Olen aina ollut sellainen maailmanparantaja ja ajatellut apua tarvitsevia. Ikä on tuonut ehkä realismia, mutta kyllä sisin on sama. Toisaalta tykkään myös yhteiskunnallisista asioista: ottaa selvää ja pohtia ilmiöitä, hän kertoo.

Junnonen opiskeli ensin sosiaaliohjaajaksi ja valmistui keskelle 90-luvun lamaa. Näkymät olivat valjut. Töitä ei ollut. Hän sai kolme poikaa ja hoiti heitä.

Kouvolan kaupungille Junnonen tuli ensimmäisen kerran 1996. Pesti oli määräaikainen. Hän teki yhdennettyä sosiaalityötä, kohtasi ihmiset ja näki arjen.

Junnonen on ollut myös mukana kehittämässä uutta. On katupäivystystä ja nuorten tukipiste.

–  2000-luvun alussa vedin Huumeista vapaa -projektia. Mukana olivat raittiustoimisto, erityisnuorisotyö ja nuorisotyö, ja siitä syntyi nykyinen Motiimi, hän kertoo.

Sitten hän päätti opiskella lisää ja luki työn ja kolmen lapsen ohessa itsensä yhteiskuntatieteiden maisteriksi, tuli valmistuttuaan Anjalankosken kaupungille lastensuojelun johtajaksi.

Kun Kouvola yhdistyi, pestit vaihtuivat. Oli johtotehtäviä lastensuojelussa ja lasten ja nuorten palveluissa, sitten Kymsote ja Socom.

Tavoitteena vahva, palveleva hyvinvointialue

Hyvinvointipäällikön viran tärkeimpiin tehtäviin sisältyvät kaupungin hyvinvoinnin palveluyksikön johtaminen sekä Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Kymsote) kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja omistajaohjauksesta, edunvalvonnasta sekä palvelusopimuksen valmistelusta ja toteutumisen seurannasta vastaaminen. Tehtäviin kuuluu myös laaja-alainen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuntatasolla sekä hyvinvoinnin ohjelmajohtamisen toteuttamiseen liittyvä suunnittelu. Tämän lisäksi hyvinvointipäällikkö on mukana tulevan hyvinvointialueen väliaikaisen hallinnon valmistelussa  ja huolehtii Kouvolan edun toteutumisesta siinä.
–  Sote-uudistuksen ja tulevan hyvinvointialueen syntymisessä näen mahdollisuutena yhteistyön ja yhdyspintatyön selkiyttämisen ja mallintamisen. Kuntalaisen näkökulmasta tavoitteena on vahva, kouvolalaisia ja muita kymenlaaksolaisia kattavasti palveleva hyvinvointialue.
–  Tulevan hyvinvointialueen haasteena näen rahoituksen mekanismin muuttumisen ja sitä kautta rahoituksen riittävyyden Kymenlaaksossa. Mikäli eurot eivät riitä, kuntalaisen etu ei välttämättä kaikilta osin toteudu, Sanna-Riitta Junnonen kiteyttää.

Vastapainona perhe

Viimeiset kaksikymmentä vuotta Junnonen on asunut Kausalassa, vanhassa puutalossa, josta ei aio lähteä kulumallakaan. Talosta on tullut jo elämäntapa.

Elämään kuuluvat myös lapset, lapsenlapset, puutarhaa ja kulttuuria sekä matkailu, kun se taas on mahdollista. Sopivasti kaikkea.

– Olen myös melko aktiivinen mummo. Minulla on 4- ja 5-vuotiaat lapsenlapset, joita hoidan aika paljon.

Ja jos asioita tuntuu olevan liikaa, avuksi tulee walesinspringerspanieliRolle, joka vie lenkille, joka ikinen päivä, satoi tai paistoi.

Sanna-Riitta Junnonen

  •  Syntynyt Joutsenossa 24.10.1967
  •  Asuu Kausalassa koiransa Rollen kanssa
  •  Aloittaa Kouvolan hyvinvointipäällikkönä 2.8.
  •  Yhteiskuntatieteen maisteri, sosiaaliohjaaja
  • Toiminut mm. Kouvolassa sosiaalityössä, lastensuojelussa sekä lasten ja perheiden palveluissa, Kymsoten Lasten, nuorten ja perheiden Varhaisen tuen palvelupäälliköna ja Socomin toimitusjohtajana
  • Toimii myös sivutoimisena hallinto-oikeuden lastensuojelun asiantuntijajäsenenä.