”Muutimme vaimoni kanssa Anjalaan vuonna 1982, koska saimme molemmat töitä silloiselta maatalousoppilaitokselta”

Markku Helin hakkaa puita

"Anjalassa on hyvin yhteisöllinen ilmapiiri. Pidämme muun muassa Känkkärän luontopolun kunnossa kyläläisten järjestämillä talkoilla. "

”Sanon usein, että olen oman elämäni sekatyömies”, Anjalassa vaimonsa kanssa asuva eläkeläinen Markku Helin, 64, kertoo.

”Viimeisimpänä työskentelin kaupungilla liikuntapaikkahoitajana. Joku saattaa muistaa minut myös Anjalankosken Kiekon, Hippokisojen tai suunnistuskilpailujen kuuluttajana sekä talkoomiehenä.

Jäin kolme vuotta sitten osittaiselle eläkkeelle, sillä halusimme vaimoni kanssa antaa aikaamme neljälle lapsenlapsellemme, kun he ovat vielä pieniä.

Muutimme vaimoni kanssa Anjalaan vuonna 1982, koska saimme molemmat töitä silloiselta maatalousoppilaitokselta. Ostimme lähistöltä rintamamiestalon. 1980-luvulla Anjalassa oli vaikka mitä: useita kauppoja, baareja ja pankkeja, mutta on täällä vieläkin kaikki, mitä tarvitsen. Uima- ja jäähalli ovat Inkeroisten puolella, ja monet asiat hoidan nykyisin sähköisesti, kuten esimerkiksi pankkiasiat. Päivittäistarpeet löytyvät kuitenkin helposti Anjalasta ja Inkeroisista.

Anjalassa on hyvin yhteisöllinen ilmapiiri. Pidämme muun muassa Känkkärän luontopolun kunnossa kyläläisten järjestämillä talkoilla. Talkoilemme vaimoni kanssa ahkerasti Känkkärän luontopolulla, jotta se pysyy siistinä ja viihtyisänä kaikille. Se ei ole enää vain anjalalaisten oma luontopolku, vaan kyllä siellä melkein joka kerta käydessä tulee jotkut uudet kasvot vastaan.

Olemme asuneet 34 vuotta luontopolun läheisyydessä. Aiemmin polku johti laavulle ja takaisin piti kävellä hiekkatietä pitkin. Halusimme laajentaa polkua, jotta se olisi täysi kierros. Nykyään laavulta pääsee vaihtelevalle metsäpolulle, joka vie takaisin Patosillalle ja Makaasinikahvilalle. Minusta on hienoa, kuinka jokainen kantaa kortensa kekoon. Huolehdimme yhdessä, että laavulla on aina puita. Monet paikalliset kulkevat lenkin roskapussit taskuissa, jotta polulle tippuneet roskat saadaan heti kerättyä. Haluan myös kiittää Kouvolan Seudun ammattiopistoa, Kouvolan kaupunkia ja Anjalan nuorisokeskusta, jotka ovat mahdollistaneet meille luontopolun laajentamisen ja olemassaolon.”

Sivun alkuun