”Alijäämäkierre saadaan katkeamaan 15 miljoonan euron sopeutuksella”

Kouvolan kaupungin talous saadaan tasapainoon, mikäli palveluverkkoja rohkeasti uudistetaan, konsultti Eero Laesterä toteaa.

Kouvolan kaupunki tuottaa monia palveluitaan kalliimmalla kuin verrokkikunnat keskimäärin. Tähän ei ole enää varaa, sillä kaupungin väkiluku laskee ja väestö ikääntyy.

Kaupungin talous on jo nyt tiukalla: Kouvola teki viime vuonna -26 miljoonan euron tuloksen ja tämän vuoden tuloksen odotetaan olevan -34 miljoonaa euroa pakkasella. Alijäämäennustetta kasvattaa 11. syyskuuta tietoon tullut 3 miljoonan euron verotulojen vähenemä, joka yhdessä elokuussa ilmenneen 7 miljoonan euron verotulojen vähenemän kanssa aiheuttaa sen, että Kouvolan kaupunki saa vuonna 2019 verotuloja noin 10 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän.

Tilanne ei helpotu lähivuosina, sillä verotuloissa on odotettavissa selkeä lasku vuosina 2020–2026.

Konsultti, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterän viesti oli selkeä kaupunginvaltuuston ja lautakuntien yhteisessä seminaarissa keskiviikkona 11. syyskuuta.

– Alijäämäkierre saadaan katkaistua yhteensä 15 miljoonan euron sopeutuksilla vuosina 2019–2021. Näillä toimenpiteillä ei kuitenkaan saada katettua kaupungin taseeseen vuosina 2018¬–2019 kertyvää alijäämää. Kaupungin talouden tasapainottaminen vaatii merkittäviä muutoksia palveluverkkoihin, Laesterä toteaa.

Kuntatalouden haasteet pitkältä ajalta tunteva Laesterä työskentelee tänä syksynä virkamiesten työparina palveluverkkouudistuksia valmisteltaessa.

Väki vähenee ja vanhenee

Kouvolan kaupungin väkiluku on supistunut vuosina 2008–2018 viidellä tuhannella eli keskikokoisen suomalaisen kunnan asukasmäärän verran, ja väestömäärän lasku jatkuu lähivuosina.

Tätä selittää eniten nettomuutto: Kouvolasta on enemmän lähtijöitä kuin kaupunkiin on tulijoita. Lisäksi Laesterän mukaan erityisen huolestuttavaa on se, että Kouvolassa luonnollinen väestönlisäys on maan pienintä.

Kaupunki myös ikääntyy: lasten, nuorten ja työikäisten suhteellinen osuus Kouvolan väestöstä laskee, yli 64-vuotiaiden osuus kasvaa.

Henkilöstövähennyksistä ei ole hyötyä, jollei palveluverkkoa uudisteta

Kuntataloudessa tärkeä mittari, toimintakate, muodostuu toiminnan yhden vuoden tulojen ja menojen erotuksesta. Tämä tunnusluku on kunnilla aina negatiivinen. Kouvolan kaupungilla toimintakate kasvaa liikaa, mikä ei ole hyvä asia.

– Kouvola oli syömävelkainen ensimmäisen kerran vuonna 2018, eli säännöllinen tulorahoitus ei riittänyt kattamaan kaupunkilaisille tuotettuja palveluja, Laesterä sanoo.

Kouvolan kaupungin taseessa on toistaiseksi 10 miljoonan euron ylijäämä. Laesterä korostaa, että tilanne ei kuitenkaan ole hyvä, sillä ylijäämä on peräisin satunnaisista tuotoista, joiden varaan taloudenpitoa ei voi perustaa.

– Ilman satunnaisia tuottoja tase olisi 110 miljoonaa euroa alijäämäinen vuoden 2019 loppuun mennessä.

Kaupunki on sopeuttanut talouttaan 2010-luvulla etupäässä leikkaamalla henkilöstökuluja. Toimenpiteistä ei ole ollut hyötyä pitkällä tähtäimellä, sillä samaan aikaan ostopalvelukustannukset ovat kasvaneet.

– Tilanteen voisi tiivistää seuraavasti: henkilöstövähennyksillä ei saada kuluja pysyvästi alas, jollei samaan aikaan karsita palveluverkkoa.

Vuoden 2020 talousarviossa tiukka raami

Tänään 11. syyskuuta järjestetyssä, palveluverkkoihin ja ensi vuoden talouteen liittyvässä seminaarissa kuultiin Laesterän esityksen lisäksi liikuntapaikkaverkkoa, kasvatuksen ja opetuksen toimialaa sekä asumisen ja ympäristön toimialaa koskevista palveluverkkoselvityksistä.

Talousjohtaja Hellevi Kunnas kertoi vuoden 2020 talousarvion valmistelun lähtökohdista. Talousarviokehykseen sisältyvät merkittävimmät kustannuksien lisäykset ovat sote-palveluiden kasvu 2,5 miljoonaa euroa, lomarahojen palautus ennalleen 2,0 miljoonaa euroa ja valtakunnalliseen palkkakustannusten kasvuun varautuminen 2,0 miljoonaa euroa.
Talousarviokehys sisältää myös merkittäviä kustannuksia vähentäviä tekijöitä: päättyneiden yt-menettelyiden mukaiset henkilöstösäästöt 4,3 miljoonaa euroa, esitettyjen palveluverkkojen muutokset 1,8 miljoonaa euroa sekä muut suunnitellut henkilöstösäästöt 5,5 miljoonaa euroa.

– Edellä mainitut seikat eivät vielä riitä tasapainottamaan vuodelta 2019 syntyvää alijäämää, vaan tarvitaan lisätoimia, Kunnas sanoo.
Kaupunginjohtajan esitys talousarviokehykseksi sisältää edellä mainittujen lisäksi 0,5 prosenttiyksikön korotuksen kunnallisveroprosenttiin sekä palveluverkkoon vähintään 5 miljoonan euron säästöt syksyn 2019 palveluverkkoselvityksissä esitettyjen säästöjen lisäksi vuodesta 2021 lähtien.

Palveluverkot kaupunginhallitukseen 24. lokakuuta

Palveluverkkoselvityksiä on käsitelty lautakunnissa, ja kaupunginjohtaja Marita Toikka antaa esityksensä palveluverkkojen uudistamisesta kaupunginhallitukselle 24. lokakuuta.

– Kouvolan talouden tasapainoon saattaminen edellyttää, että tunnustamme ja tunnistamme tosiasiat. Kaupungin palveluverkon päivittäminen on välttämätöntä. Henkilöstömitoitus tulee tehdä päivitetyn palveluverkon pohjalle.

– Kun rakenne ja henkilöstömitoitus ovat taloudellisesti kestävällä pohjalla, pääsemme kehittämään kaupungin palveluita. Eli tämä saneeraus ei tarkoita sitä, että palveluiden laatu sinänsä tulisi huononemaan. Päinvastoin, Toikka kiteyttää.
Valtuuston puheenjohtaja Jouko Leppänen näkee, että lähivuosina riittää tehtävää.

– Lähtökohtana on, että rakenteiden uudistetaan kuntalaisten parhaaksi ja palveluita kehittäen, valtuuston puheenjohtaja Jouko Leppänen tiivistää.

Lisätiedot:
Leppänen Jouko, Kouvolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, puh. 0400 647 990, jouko.leppanen@kouvola.fi

Marita Toikka, Kouvolan kaupunginjohtaja, 020 615 3100, marita.toikka@kouvola.fi