Kouvolan rakenteilla oleva pitkien junien rautatie- ja maantieterminaali (Kouvola RRT) on elinvoimainvestointi, jolla Kouvola varautuu tavaraliikenteen kasvuun sekä kotimaisissa että kansainvälisissä, etenkin Venäjän liikenteen kuljetuksissa. Jo nyt olisi tarvetta uusille pitkille lastausraiteille, jotka valmistuvat loppuvuodesta 2022. Kouvolassa on pulaa etenkin yritysalueista, joihin on raideyhteys. Kouvola on raidekuljetusten kannalta keskeisin paikka Suomessa ja tavaraliikenteen valtaväylä. Kouvola RRT-hanke on osin EU:n rahoittama ja Suomen valtio osallistuu hankkeeseen.
Suomen kansainvälisen kaupan näkökulmasta rautatietieyhteys Euroopan ja Aasian välillä on hyvin merkityksellinen ja tarjoaa mahdollisuuksia pohjoismaiselle viennille ja tuonnille. Yksin Kiinan rautatiekuljetusten volyymin ennakoidaan kolminkertaistuvan lähivuosina, mutta kasvava Venäjän ja kotimaan liiketoiminta tarvitsevat myös uutta tilaa.
Kullasvaaraan rakentuvassa RR-intermodaaliterminaalissa voidaan käsitellä 1 100 metrin pituisia junia kokonaisina. EU:n alueella vain Virossa voidaan operoida yli kilometrin pituisilla junilla. Suomessa tämä on mahdollista vain Kaakkois-Suomessa. Tehokkuutta saadaan sekä kuljetusvolyymeista että käsittelyn tehostumisesta. Yhdistelmäkuljetukset mahdollistavan RRT-alueen myötä Kouvolasta tulee Suomen tehokkain tavarajunien lastaus- ja purkupaikka.
Logistiikka on Kouvolan vahvuus
Kouvolassa on jo nyt Suomen suurin rautatielogistiikkakeskus sekä tavaraliikenteen järjestelyratapiha. Nykyinen logistiikka-alue laajenee ja vahvistuu uuden intermodaaliterminaalin myötä. Kouvolassa toimii noin 200 logistiikka-alan yritystä ja ala tarjoaa lähes 2000 työpaikkaa.
Kouvolan Tehola-Kullasvaaran logistiikka-alue on kehittynyt 20 vuodessa Pohjois-Euroopan parhaaksi logistiikkakeskukseksi (Euroopan logistiikkakeskustan vertailu 2015). Alueelle on rakennettu uutta kerrosalaa n. 140 000 kerrosneliömetriä.
Karkeasti laskettuna tämä tarkoittaa:
• Rakennusinvestointeina noin 140M€
• Kone- ja laiteinvestointeina noin 60M€
• eli noin 200M€ investointeja 20 vuodessa
= keskimääräinen investointitaso 10M€/v
• Investointien työpaikkavaikutus on noin 1400htv/20 vuotta
• eli keskimäärin noin 70 uutta työpaikkaa vuosittain.
• Kaupunki saa logistiikka-alueen tonteista vuokratuloja noin 470 000 €/v.
Lisäksi rakennuksista saadaan kiinteistöverotuloa n. 740 000 €/v.
Jotta sama kasvu jatkuu, se edellyttää uutta terminaalia ja uusia yritystontteja. Vähimmäisennuste Kouvola RRT:n vaikutuksista on investointitahdin pysyminen ennallaan. Suomen tehokkain junien lastaus- ja purkupaikka voi parhaimmillaan kaksinkertaistaa ennusteen.
RRT-investointi jakautuu seitsemälle vuodelle
RRT-alue on elinvoimainvestointi, jolla Kouvola varautuu tavaraliikenteen kasvuun sekä kotimaisissa että kansainvälisissä tavarakuljetuksissa. Hankkeen osuus Kouvolan kaupungin investoinneista vuosina 2015-2022 on kaikkiaan noin 10%. Investointi jakautuu seitsemälle vuodelle.
Kouvolan kaupungin osuus RR-terminaalin kokonaiskuluista on noin 28 miljoonaa euroa. Se jakautuu seitsemälle vuodelle. Hankkeelle on saatu EU:n rahoitusta yhdeksän miljoonaa euroa. Suomen valtio osallistuu hankkeeseen 4,4 miljoonalla eurolla. Valtio rahoittaa intermodaaliterminaalin edellyttämän raideinfrastruktuurin ja rakentaa muun muassa liittymän rataverkkoon, turvalaitteet ja sähköistyksen.
Investoinnit luovat mahdollisuuksia elinvoiman kasvulle. Kouvolan kaupunki on investoinut viime vuosina maltillisesti. Investointien määrä per asukas on selvästi vähemmän kuin Suomessa keskimäärin.
Kouvola RRT on osa EU:n liikenteen ydinverkkoa
Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät joulukuussa 2013 asetuksen unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös tarvittavan infrastruktuurin kehittämistä vuoden 2030 loppuun mennessä. Kouvolan rautatie- ja maantieterminaali on määritelty asetuksessa Suomen ainoaksi ydinverkon RR-terminaaliksi. Se on rinnasteinen Suomen tärkeimpiin satamiin ja lentokenttiin.
TEN-T -ydinverkossa on yhdeksän ydinverkkokäytävää, joista kaksi, Skandinavia-Välimeri ja Pohjanmeri-Itämeri, ulottuvat eteläisimpään Suomeen. Kouvolan RR-terminaalin palvelutasoa nostetaan Euroopan unionin Skandinavia-Välimeri -ydinverkkokäytävän tavoitteiden mukaiseksi.
Eurooppa-tasoinen pääyhteys Venäjälle kulkee Vaalimaan (tie) ja Vainikkalan (rata) kautta. Kouvolan intermodaaliterminaali mahdollistaa erityisesti Aasian ja Venäjän suunnan kokojunakuljetukset pitkillä junilla. Kouvolan nykyinen logistiikka-alue laajenee ja vahvistuu uuden RR-terminaalin myötä. Suomen valtio on investoinut Kaakkois-Suomen rataverkkoon ja rajaliikenteen sujuvuuden parantamiseen. Vainikkalan raja-aseman infrastruktuuria on parannettu, ja siellä on myös mahdollista ottaa vastaan Venäjältä saapuvat pitkät kokojunat sellaisenaan ilman erillisiä vaihtotyövaiheita. Kouvola-Vainikkala –väli kestää myös raskaat, 25 tonnin akselipainoiset kuljetukset.
RRT vastaa ilmastotavoitteisiin
Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Eduskuntapuolueiden yhteisen linjauksen mukaan tavoite edellyttää pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU:n hiilineutraalius saavutetaan ennen vuotta 2050. Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali jo vuonna 2035.
EU:n yhtenä tavoitteena on, että yli 300 km:n pituiset maanteiden tavarankuljetukset siirretään muihin liikennemuotoihin, kuten rautatie- tai vesiliikenteeseen. Tavoitteena on 30% siirtymä vuoteen 2030 mennessä ja yli 50% siirtymä vuoteen 2050 mennessä.
RRT-alue luo mahdollisuuden vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä, kun kuljetuksia siirtyy raiteille. Tämä on myös yksi keskeinen peruste sille, että EU rahoittaa RRT -hanketta. Konttijunaliikenteessä yhdistyvät kuljetusten nopeus ja ekologinen kestävyys. Suurimmilla rahtilaivoilla CO2-päästöt ovat suhteellisesti hieman pienemmät kuin junakuljetuksilla, mutta laivakoon pienentyessä ero kapenee.
Pitkien junien terminaalin rakentaminen etenee aikataulussa
Kullasvaarassa käynnissä olevan pitkien junien intermodaaliterminaalin rakentaminen on edennyt hyvin. Terminaali yhdistää maa- ja raideliikenteen kuljetukset. Radan viereen rakennetaan parhaillaan pohjia konttien käsittelykentälle, jossa konttijunia voidaan käsitellä kokonaisina.
Tämän vuoden tammikuussa alkanut louhintaurakka on edennyt suunnitellusti. Irrotettu kalliomäärä on noin 630 000 kuutiota kiintokalliota, josta terminaalikentän louhepenkereeseen ja painopenkereisiin on saatu noin miljoona kuutiota louhetta. Tulevan talven ja kevään aikana tehdään Tykkimäentien ja Kultasuontien uusia katulinjoja alueen liikenneyhteyksien parantamiseksi.
Katso video: Näin Kouvola RRT:n rakentaminen eteni vuoden 2019 aikana
Lisätiedot:
Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva, p. 040 489 9215, petteri.portaankorva@kouvola.fi
www.kouvola.fi/rrt, facebook.com/RailgateFinlandRRT
Kouvola RRT vahvistaa Kouvolan asemaa raidelogistiikan keskittymänä. Suomen ainoan Euroopan TEN-T ydinverkolle sijoittuvan Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalin palvelutaso nostetaan vastaamaan EU:n tavoitteita. Kullasvaaraan rakentuvassa RR-terminaalissa voidaan käsitellä yli kilometrin pituisia junia kokonaisina. Operointi pitkillä junilla mahdollista vain Kaakkois-Suomessa. Hanke toteuttaa kaupunkistrategian keskeistä tavoitetta vahvistaa logistiikka-alan kasvua. Kaupunki luo yrittäjille ja uusille toimijoille puitteita ja mahdollisuuksia kasvattaa liiketoimintaansa logistiikan alalla.