Kouvolan kaupunginhallitus käsittelee ensi vuoden talousarviota toisen kerran 2.11.2026. Kaupunginjohtajan päivitetty talousarvioesitys on 0,9 miljoona euroa alijäämäinen ilman kunnallisveron korotusta. Esitys tuloveroprosentin korottamisesta 0,1 prosenttiyksiköllä sekä kiinteistöverojen maltilliset korotukset kääntävät tuloksen positiiviseksi. Veroprosenttien tarkastelun lisäksi esitykseen sisältyy uusia toimenpiteitä menojen vähentämiseksi ja tulojen lisäämiseksi.
Kunnallisveron korotusta 9,0 prosenttiin ei vielä ole huomioitu talousarvioesityksen luvuissa. Sen vaikutus on noin kaksi miljoonaa euroa, joka kääntää ensi vuoden sekä suunnitelmavuodet ylijäämäisiksi.
Taseen kumulatiivinen ylijäämä pysyy positiivisena koko suunnittelukauden. Toimintakatteen arvioidaan heikkenevän noin 1,0 prosenttia vuoden 2026 tilinpäätösennusteeseen verrattuna. Merkittävimmät kustannuspaineet aiheutuvat valtakunnallisista palkankorotuksista ja työttömyysturvan rahoitusvastuun kasvusta. Pitkäjänteistä talouden tasapainottamistyötä jatketaan.
Menojen kasvua hillitsevät palveluverkkouudistusten kustannushyödyt sekä toimialoille asetetut sopeuttamistavoitteet. Palveluverkkouudistuksista saadaan kustannushyötyjä, jotka realisoituvat erityisesti vuodesta 2028 lähtien.
Vaihtoehtoisia sopeutustoimia
Kaupunginhallituksen kesäkuussa hyväksymä talousarviokehys sisälsi 0,3 prosenttiyksikön korotuksen kunnan tuloveroprosenttiin. Kaupunginjohtajan päivitetyssä talousarvioesityksessä kunnallisveron korotus on vain 0,1 prosenttiyksikköä, Lisäksi esitetään maltillisia korotuksia osaan kiinteistöveroja sekä menoja vähentäviä ja tuloja lisääviä toimenpiteitä kuten ei-lakisääteisiin rahoituksiin kohdistuvat vähennykset, pysäköintivirhemaksun korotus, toimielinrakenteen ja henkilöstömäärän tarkastelu. Päivitettyyn talousarvioesitykseen sisältyy 1,5 milj. euron pysyvä henkilöstökulujen vähennys, josta 0,75 milj. euroa kohdistuisi vuoteen 2027.
Kaupungin nettoinvestoinnit ovat vuonna 2027 yhteensä 68,5 miljoonaa euroa. Investointitaso laskee vuodesta 2029 lähtien alkaen 30–40 miljoonaan euroon vuodessa. Myös lainakanta kääntyy laskuun vuoden 2029 jälkeen.
Investoinnit rakentavat huomisen Kouvolaa
Kouvola kohtaa monien muiden suomalaisten kuntien tavoin väestön vähenemisen ja ikääntymisen haasteet. Luonnollinen väestönkehitys on pysynyt jo pitkään negatiivisena, mikä heijastuu palvelutarpeisiin ja kaupungin palvelurakenteeseen. Laajassa kaupungissa väestömuutokset edellyttävät palveluverkon ja toimintatapojen jatkuvaa uudistamista. Kaupunki varautuu tulevaisuuteen kehittämällä palveluitaan ja rakenteitaan suunnitelmallisesti sekä taloudellisesta että toiminnallisesta näkökulmasta.
”Katse on pidettävä tulevaisuudessa. Yhteinen keskustelu ja huolellinen valmistelu auttavat löytämään ratkaisuja, joilla rakennamme kestävää pohjaa kaupungin kehitykselle”, kaupunginjohtaja Marita Toikka sanoo.
Kouvola tasapainoilee samanaikaisesti kahden tärkeän tavoitteen välillä: taloutta on tasapainotettava mutta samalla on rakennettava tulevaisuuden kasvuedellytyksiä. ”Kaupungin kilpailukyky, vetovoima ja asukkaiden hyvinvointi eivät synny ilman pitkäjänteisiä kehittämistoimia ja investointeja”, Toikka korostaa.
Vuoden 2027 talousarvioehdotus tukee kaupungin strategisia tavoitteita vahvistamalla elinvoimaa, yritysten kasvun mahdollisuuksia sekä lasten ja nuorten hyvinvointia, koulutusta ja tulevaisuuden näkymiä. Samalla talouden tasapainottamista jatketaan määrätietoisesti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Lisätietoja:
Linkki kaupunginhallituksen kokousten asiakirjoihin (Dynasty).
(2.11.2026 kokouksen esityslista julkaistaan myöhemmin tänään)
Kouvolan väkiluku on kuntaliitoksen jälkeen vähentynyt noin 10 500 asukkaalla eli 12 prosenttia. Alle kouluikäisten lasten määrä on vähentynyt 40 prosenttia ja peruskouluikäisten lasten määrä 24 prosenttia. Vähenevä väestö alentaa kaupungin tulorahoituksen pohjaa, joten kaupungin tulee mitoittaa palvelunsa asiakasmäärään sekä käytettävissä olevaan tulorahoitukseen. Myös verotulojen merkittävä vähentyminen, työllisyyden hoidon kulut, sekä vaatimattomat valtionosuudet heijastuvat kaupungin talouteen. Hyvinvointialueuudistuksen jälkeisiin valtionosuuksiin sisältyvät sote-vähennykset ovat Kouvolan osalta Suomen suurimpia. Leikkausten suuruus vuonna 2026 on -26,2 miljoonaa euroa ja -25,1 miljoonaa vuonna 2027. Tällä on merkittävä vaikutus kaupungin taloudelliseen asemaan sekä kykyyn tuottaa peruspalveluja. TE-palvelut siirrettiin kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta, jonka jälkeen työllisyyden hoidon kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi mm. työttömyysturvan rahoitusvastuun laajenemisen myötä. Valtion kompensaatio näihin kustannuksiin on riittämätön.