Kymsoten kotihoidon palveluja kehitetään ja käyttöön otetaan ns. tarvepohjainen toimintamalli, jonka lähtökohta on toiminnan suunnittelu alueellisen asiakastarpeen pohjalta. Vanha tiimirakenne puretaan ja käyttöön otetaan uusi hoitorinki-rakenne. Kymsoten kotihoito huolehtii yli 2600 alueen ikääntyneestä tai muuten kotihoidon palveluja tarvitsevasta.
Uudessa rakenteessa hoitajat jaetaan hoitorinkeihin sillä perusteella, että jokaisessa ringissä on mahdollisimman paljon asiakkaalle entuudestaan tuttuja hoitajia. Yhden hoitoringin koko on noin 10 hoitajaa. Kehittämistyöhön kuuluu myös asiakkaiden oma- ja varaomahoitajien uudelleenmäärittely.
Kehittämistyön tavoitteena on luoda yhtenäinen toimintamalli koko Kymsoten kotihoitoon. Yhtenäisen toimintamallin myötä asiakkaat ovat myös yhdenvertaisessa asemassa asuinpaikastaan riippumatta. Toimintamallin tavoitteena on helpottaa sekä asiakkaiden että työntekijöiden arkea ja parantaa palvelua.
Vuoden 2020 aikana Kymsotessa toteutettiin Kotiin vietävien palveluiden kehittämissuunnitelma. Kehittämisen aikana tunnistettiin yhdeksi tärkeimmäksi ratkaistavaksi ongelmaksi henkilöstön riittävyyden ja hyvinvoinnin varmistaminen. Työhyvinvoinnin ja toimintamallien kehittämistä ohjaavat Kymsoten henkilöstökyselyssä ja hoitajien sekä esimiesten suorassa palautteessa esiin nousseet painopisteet ja asiakas- sekä omaispalaute.
Tutuin hoitaja myös omahoitajaksi
– Omahoitajuudet jaetaan nyt hoitajille siten, että eniten asiakkaan luona käynyt ja tutuin hoitaja olisi asiakkaan omahoitaja. Hoitoringin sisällä katsotaan myös oma- ja varaomahoidettavien tasainen jakautuminen hoitajien kesken, kertoo projektivastaava Noora Haimi Kymsotesta.
Kehittämistyön aikana määritetään myös kotihoidon varahenkilöstö-ratkaisujen parhaat mahdolliset vuorovahvuudet sekä luodaan toiminnan pelisäännöt yhdessä esimiesten ja henkilöstön kanssa.
Myös kaupunkialueiden ja haja-asutusalueiden omat varahenkilöstö-ratkaisut suunnitellaan uudelleen. Suunnittelussa arvioidaan, miten varahenkilöstöä olisi parhaiten saatavissa Kymsoten eri alueille.
– Suunnitelmaa tehdessä arvioidaan myös matka-ajat eri hoitorinkien välillä ja määritetään ne alueet, joiden kannattaisi tehdä yhteistyötä, Haimi kertoo.
Virtuaalinen kotihoidon palvelu eli kuvapuhelupalvelu ja lääkeannosteluautomaatit ovat jo käytössä noin parillasadalla Kymsoten asiakkaalla. Lisäksi käytössä on myös kotona asumisen turvallisuutta lisääviä ratkaisuja, kuten turvapuhelinpalvelu ja sensoritekniikkaa, joka havainnoi asiakkaan toimintakykyä hänen omassa kodissaan.
– Asiakkaat ja omaiset ovat olleet tyytyväisiä näihin digitaalisiin ratkaisuihin, ja käyttöä on mahdollista lisätä jatkossa, Haimi kertoo.
Työhyvinvointiin panostetaan
Uusien ja parannettujen toimintamallien lisäksi kotihoidossa painotetaan nyt myös työhyvinvointia, ja luodaan työhyvinvointisuunnitelma yhteiskehittämisen menetelmin. Työhyvinvointisuunnitelman ideointiin ja laatimiseen osallistuvat esimiehet, hoitajat, luottamusmiehet ja työsuojelun edustajat yhdessä. Hyvä toiminnanohjaus ja työnjako ovat ”liima”, jolla turvataan hoitajien arjen sujuvuutta sekä asiakkaiden laadukasta hoitoa.
Kehittämistyöhön osallistuu koko kotihoidon henkilöstö yhdessä. Tavoitteena on saada uusi toimintamalli käyttöön jo kesään mennessä.
Lisätietoja:
Projektivastaava Noora Haimi, Kymsote, p. 040 672 4919 sähköposti: noora.haimi@kymsote.fi
Projektikoordinaattori Kaisa Tuuri, Kymsote, sähköposti: kaisa.tuuri@kymsote.fi